Nyt n�ytt�� silt�, ett� vihdoinkin voin unohtaa windows-koodaamisen ja keskitty� linux-projekteihin. Ihan kiva, mutta silti joitakin asioita j��n kaipaamaan.
Pit�isi varmaan valita ensimm�iseksi Linux-jakeluksi jokin k�ytt�j�yst�v�llinen, kuten Fedora tai SUSE. Gentoo aina v�lill� yll�tt�� toimimattomuudellaan.
Miten mpatrolin saa toimimaan s�ikeit� k�ytt�v�n ohjelman kanssa? --threads ei toimi.
Miksi en saa kuin pari sataa s�iett� k�yntiin ennen kuin pthread_createn paluuarvo on != 0? Errno on silti 0, joten en oikein ymm�rr� mit� menee pieleen.
perjantaina, maaliskuuta 26, 2004
torstaina, helmikuuta 19, 2004
Literate programming
Literate programming on tapa kirjoittaa sek� koodi, ett� sen dokumentaatio samaan tiedostoon. Mielenkiintoinen konsepti, jota olen usein tutkaillut, mutten kuitenkaan k�yt�nn�ss� kokeillut.
Literate programming
Literate programming
Linux vastaan Windows
No niin, siit� on taas aikaa vier�ht�nyt kun olen t�nne viimeksi kirjoittanut. Enk� pitk�sti aio kirjoittaa nytk��n. Kunhan huomautan jotain, mink� olen taas huomannut k�ytetty�ni rinnakkain Linuxia ja Windowsia:
Windows - helpot asiat ovat helppoja ja vaikeat asiat mahdottomia
Linux - vaikea asiat ovat mahdollisia ja helpot asiat mahdottomia
Esimerkkej�: Windows-ymp�rist�ss� on vaikea yhdistell� pieni� ohjelmia suuremmiksi ohjelmiksi. Linux-ymp�rist�ss� t�m� taas on helppoa.
Linux-ymp�rist�ss� taas sellainen helppo asia kuin tekstin leikkaa-liimaaminen ikkunasta toiseen joko ei toimi ollenkaan tai sitten teksti muuttuu linjaroskan n�k�iseksi mongerrukseksi. Windowsissa t�m� tietysti toimii aina.
Oliskohan Mac OS X se oikea vaihtoehto? Jos hankkis sellaisen, laskisko verenpaine ja el�is onnellisena pitemp��n?
Windows - helpot asiat ovat helppoja ja vaikeat asiat mahdottomia
Linux - vaikea asiat ovat mahdollisia ja helpot asiat mahdottomia
Esimerkkej�: Windows-ymp�rist�ss� on vaikea yhdistell� pieni� ohjelmia suuremmiksi ohjelmiksi. Linux-ymp�rist�ss� t�m� taas on helppoa.
Linux-ymp�rist�ss� taas sellainen helppo asia kuin tekstin leikkaa-liimaaminen ikkunasta toiseen joko ei toimi ollenkaan tai sitten teksti muuttuu linjaroskan n�k�iseksi mongerrukseksi. Windowsissa t�m� tietysti toimii aina.
Oliskohan Mac OS X se oikea vaihtoehto? Jos hankkis sellaisen, laskisko verenpaine ja el�is onnellisena pitemp��n?
perjantaina, tammikuuta 16, 2004
Kirjoitetaan kaikki uudestaan
Rewrites Considered Harmful? - by Neil Gunton
Linkin takaa l�ytyy mielenkiintoinen kannanotto. Herra Gunton on sit� mielt�, ett� paljon ty�t� ja vaivaa vaatinut toimiva koodi on niin kallisarvoinen asia, ettei sit� kannata heitt�� m�keen vain sit� varten, ett� tehd��n uusi version tyhj�st�.
En oikein tied� mit� mielt� itse olen.
Luulisin, ett� niin kuin kaikki muukin el�m�ss�: se riippuu.
On tilanteita, joissa ei yksinkertaisesti voi tehd� muuta kuin kirjoittaa kaiken uudestaan. Itsell�ni on joskus k�ynyt niin, ett� olen etsinyt jostain modulista vaikeasti toistettavaa bugia yli viikon l�yt�m�tt� sit�. Sitten olen kirjoittanut sen uudelleen ja se on toiminut laakista.
Toisaalta olen my�s kirjottanut uudestaan ohjelmia saamatta siit� mit��n varsinaista hy�ty�. Haittapuolena ovat uudet bugit, kr�nttyiset k�ytt�j�t, jotka kaipaavat vanhaa versiota ja min� itse yll�pit�j�n roolissa. Jos olisin vain k�ytt�nyt vanhaa versiota, olisin voinut ongelmiin t�rm�tess� ty�nt�� ne vanhan version tekij�lle. Nyt en voi muuta kuin katsoa peiliin.
Pah! Suo siell�, vetel� t��ll�
Linkin takaa l�ytyy mielenkiintoinen kannanotto. Herra Gunton on sit� mielt�, ett� paljon ty�t� ja vaivaa vaatinut toimiva koodi on niin kallisarvoinen asia, ettei sit� kannata heitt�� m�keen vain sit� varten, ett� tehd��n uusi version tyhj�st�.
En oikein tied� mit� mielt� itse olen.
Luulisin, ett� niin kuin kaikki muukin el�m�ss�: se riippuu.
On tilanteita, joissa ei yksinkertaisesti voi tehd� muuta kuin kirjoittaa kaiken uudestaan. Itsell�ni on joskus k�ynyt niin, ett� olen etsinyt jostain modulista vaikeasti toistettavaa bugia yli viikon l�yt�m�tt� sit�. Sitten olen kirjoittanut sen uudelleen ja se on toiminut laakista.
Toisaalta olen my�s kirjottanut uudestaan ohjelmia saamatta siit� mit��n varsinaista hy�ty�. Haittapuolena ovat uudet bugit, kr�nttyiset k�ytt�j�t, jotka kaipaavat vanhaa versiota ja min� itse yll�pit�j�n roolissa. Jos olisin vain k�ytt�nyt vanhaa versiota, olisin voinut ongelmiin t�rm�tess� ty�nt�� ne vanhan version tekij�lle. Nyt en voi muuta kuin katsoa peiliin.
Pah! Suo siell�, vetel� t��ll�
sunnuntaina, tammikuuta 11, 2004
Leip�kirjailija
Muistaako kukaan mik� on leip�pappi? Se on pappi, joka ei oikeasti usko Jumalaan tai ei ainakaan usko kovin palavasti. H�nelle papin ammatti on aivan sama kuin roskakuskin, h�n vain menee joka aamu t�ihin ja tekee samat vanhat temput ja mieluummin olisi jossain muualla.
T�n��n kekkasin, ett� t�mm�isi� heppuja saattaa olla my�s kirjailijoissa. Neil Gaimanin blogissa h�n kertoo saaneensa seuraavan viestin:
"Can you give me advice to make a winning fiction story for kids 8-12 years? I want to win a scholarship cause, i dondt have money to finish college. Im thinking of a fiction with a good message, like, trust, or maybe friendship. Am also avoiding speking animals and bad witches.Please i really need the help and i know that Neil Gaiman is a perfect writer, i know he won prices on sfwa and i admire him, so please i will apreciate your help on this. Thanks.."
ja herra Gaiman vastaa:
"Sure. Tell a story you care about about people you care about, and make the reader care what happens to the people in the story. Let your message come second to your story. And when you're done, have a friend who's good at spelling and grammar and things like that proof-read it for you."
Eli kysyj� on rahapulassa ja haluaa selvit� siit� kirjoittamalla kirjan nuorille. H�n haluaa, ett� tarina viestitt�� jotain yleismaailmallisesti hyv�ksytty�, kuten "luottamus" tai "yst�vyys". Ja tietysti pit�� v�ltt�� aiheita, jotka voivat aiheuttaa n�r�� joissakin lukijoissa, kuten "puhuvia el�imi�" ja "noitia". (Harry Potterin suosio taisi n�iden takia romahtaa Amerikan raamattuvy�hykkeell�.)
Herra Gaimanin vastaus sanoo lyhyesti ja ytimekk��sti, ett� kirjailijan pit�� vain kertoa hyv� tarina ja unohtaa viestit ja opetukset. Kirjoittajan pit�� itse olla innostunut tarinasta.
Kuinkahan monet kirjat kirjoitetaan tyyliin: Nyt tarvitsen rahaa, kirjoitan siis kirjan. Kirjassa pit�� olla sanoma ja opetus ja sen pit�� olla poliittisesti korrekti. Teen ty�t� muutaman viikon ja sitten voi taas vet�� lonkkaa.
Toivon, ettei kovin monia sellaisia ainakaan kirjakaupan hyllylle p��se. Olen tainnut lukea viime aikoina niin v�h�n kirjoja, ettei itselleni tule mieleen kirjaa, joka olisi tuntunut silt�, ett� se on kirjoitettu vain ty�n vuoksi eik� siksi, ett� kirjoittajan p��ss� oli tarina, joka oli aivan pakko kertoa muillekin. Palaan asiaan, jos sellainen tulee mieleen.
T�n��n kekkasin, ett� t�mm�isi� heppuja saattaa olla my�s kirjailijoissa. Neil Gaimanin blogissa h�n kertoo saaneensa seuraavan viestin:
"Can you give me advice to make a winning fiction story for kids 8-12 years? I want to win a scholarship cause, i dondt have money to finish college. Im thinking of a fiction with a good message, like, trust, or maybe friendship. Am also avoiding speking animals and bad witches.Please i really need the help and i know that Neil Gaiman is a perfect writer, i know he won prices on sfwa and i admire him, so please i will apreciate your help on this. Thanks.."
ja herra Gaiman vastaa:
"Sure. Tell a story you care about about people you care about, and make the reader care what happens to the people in the story. Let your message come second to your story. And when you're done, have a friend who's good at spelling and grammar and things like that proof-read it for you."
Eli kysyj� on rahapulassa ja haluaa selvit� siit� kirjoittamalla kirjan nuorille. H�n haluaa, ett� tarina viestitt�� jotain yleismaailmallisesti hyv�ksytty�, kuten "luottamus" tai "yst�vyys". Ja tietysti pit�� v�ltt�� aiheita, jotka voivat aiheuttaa n�r�� joissakin lukijoissa, kuten "puhuvia el�imi�" ja "noitia". (Harry Potterin suosio taisi n�iden takia romahtaa Amerikan raamattuvy�hykkeell�.)
Herra Gaimanin vastaus sanoo lyhyesti ja ytimekk��sti, ett� kirjailijan pit�� vain kertoa hyv� tarina ja unohtaa viestit ja opetukset. Kirjoittajan pit�� itse olla innostunut tarinasta.
Kuinkahan monet kirjat kirjoitetaan tyyliin: Nyt tarvitsen rahaa, kirjoitan siis kirjan. Kirjassa pit�� olla sanoma ja opetus ja sen pit�� olla poliittisesti korrekti. Teen ty�t� muutaman viikon ja sitten voi taas vet�� lonkkaa.
Toivon, ettei kovin monia sellaisia ainakaan kirjakaupan hyllylle p��se. Olen tainnut lukea viime aikoina niin v�h�n kirjoja, ettei itselleni tule mieleen kirjaa, joka olisi tuntunut silt�, ett� se on kirjoitettu vain ty�n vuoksi eik� siksi, ett� kirjoittajan p��ss� oli tarina, joka oli aivan pakko kertoa muillekin. Palaan asiaan, jos sellainen tulee mieleen.
torstaina, tammikuuta 01, 2004
Hyv�� uutta vuotta!
Haluan toivottaa kaikille yst�ville ja lukijoille (jos niit� nyt on) oikein hyv�� ja menestyksek�st� uutta vuotta 2004!
keskiviikkona, joulukuuta 31, 2003
Uusin killer-applikaatio: Tiedostonsiirto
Tiedostonsiirto? Miten se voi olla killer-applikaatio? Eik�s tiedostoja ole siirretty jo monta vuosikymment�, korpuilla, nauhoilla, FedExill�, FTP:ll�, eMulella, BitTorrentilla, jopa s�hk�postilla...
On, tietysti. Mutta kaikki nuo tavat ovat pikkuisen hankalia, ainakin tavalliselle sukankuluttajalle, joka vain haluaa saada n�m� muutamat tiedostot l�hetetty� joukolle ihmisi�, nopeasti, helposti ja turvallisesti.
S�hk�posti on tietysti se helpoin tapa. Mutta siin�kin on puutteensa: isot tiedostot eiv�t v�ltt�m�tt� kulje vastaanottajalle asti, tai kaikki vastaanottajat eiv�t voi ottaa vastaan kaikkia tiedostoformaatteja (kuten viruksille alttiita Word-tai Excel-tiedostoja.) Niin ja tietystik��n luottamuksellista tietoja ei voi l�hett�� suojaamattomassa s�hk�postiviestiss�. Viestin salaaminen taas ei ole kovin yksinkertaista. Tai jos nyt sattuisi k�ym��n niin, ett� sek� l�hett�j�ll� ett� vastaanottajalla on samaa salausmenetelm�� tukevat s�hk�postiohjelmat, pit�isi viel� keksi� miten salausavain saadaan siirretty�.
Tietysti t�h�n on ratkaisuja, mutta mitk��n niist� eiv�t ole kovin helppoja tavalliselle tietokoneen perusk�ytt�j�lle.
Itsell�ni on ty�paikoissani ollut tilaisuus n�hd� t�t� ongelmakentt�� ihan l�helt�.
Muistan kun Nokian aikoina mun pomo, joka oli mukana erilaisissa EU-rahoitteisissa tutkimusprojekteissa, tuli aika usein piipahtamaan mun huoneessa kysym�ss� miten perhanassa t�� FTP oikein toimii.
Silloin mulle tuli ensim�ist� kertaa tunne, ett� monille tavallisille ihmisille tiedostojen siirto on ongelma.
Meille, joilla on tunnus yliopiston tai korkeakoulun koneissa tai kotikone nopean piuhan p��ss�, tiedostonsiirto ei koskaan ole ollut mik��n ongelma. Heitet��n tiedosto yliopiston koneelle (jossa on aina paljon levytilaa (jota ei itse tarvitse maksaa!)) ja sitten vaan annetaan osoite siihen. Tai sitten annetaan osoite siihen omalla kotikoneella (totta kai jokaisella on weppi-ja/tai ftp-serveri omalla kotikoneella ja tottakai oma kotikone on aina p��ll� laajakaistayhteyden p��ss�. Tottakai.)
Esimerkiksi Nokia Research Centerill� oli FTP-serveri, jonne piti erikseen saada tunnus ja jos halusi jakaa ei-julkisia dokumentteja toisissa maissa, toisissa yrityksiss�/yliopistoissa olevien ihmisten kanssa, piti hankkia heillekin tunnus NRC:n FTP-serverille ja se taas vaati v�h�n byrokratiaa. (No, mieti v�h�n... tietysti Nokialaisia hermostuttaa luoda omalle FTP-serverille tunnuksia Erikssonin ty�ntekij�ille. Yll�pidossa ne ei aina oikein ymm�rt�neet, ett� Nokia ja Eriksson saattoivat tehd� yhteisi� EU-rahoitteisia tutkimusprojekteja.) Ja sitten ne unohtivat sen salasanan. Ja ryhm�t oli aina v�lill� v��rin. Ja manageri-k�ytt�j�t eiv�t aina oikein onnistuneet siirt�m��n word-dokumentteja FTP:n binary-moodissa ja vaihtamaan ryhmi� ja oikeuksia niin, ett� toisetkin p��siv�t k�siksi tiedostoihin. Ja pitik�s nyt k�ytt�� active-vai passive-moodia ja ... �h, FTP:n k�ytt��n tarvitaan tietotekniikan loppututkinto.
Nyky��n on tietysti monenlaisia P2P-ohjelmia tiedostojen jakamiseen, mutta kun kyseess� on ei-julkinen projektidokumentaatio, ei P2P-softiin uskalla luottaa.
Omalle koneelle voisi pystytt�� jonkun serverin, mutta kun se on corporate-k�ytt�jill� jonkun palomuurin takana.
Muistan kun takavuosina er�s VMS-guru kertoi mulle, ett� eih�n tiedostonsiirto ole mik��n ongelma. VMS:ss� se on sis��nrakennettuna. L�hett�j� komentaa "send vastaanottajan_osoite tiedosto..." ja vastaanottaja komentaa "receive l�hett�j�n_osoite". Komennot voidaan ajaa eri aikaan ja eri puolilla maailmaa ja tiedostot vain maagisesti siirtyv�t. Mut t�� on vaan vanhaa loree, VMS on kuollut jo kauan sitten. (Ainakin niiden perusk�ytt�jien n�k�kulmasta.)
Nyt n�m� heput ovat tainneet keksi� miten homma tehd��n oikein: Creo Tokens
On, tietysti. Mutta kaikki nuo tavat ovat pikkuisen hankalia, ainakin tavalliselle sukankuluttajalle, joka vain haluaa saada n�m� muutamat tiedostot l�hetetty� joukolle ihmisi�, nopeasti, helposti ja turvallisesti.
S�hk�posti on tietysti se helpoin tapa. Mutta siin�kin on puutteensa: isot tiedostot eiv�t v�ltt�m�tt� kulje vastaanottajalle asti, tai kaikki vastaanottajat eiv�t voi ottaa vastaan kaikkia tiedostoformaatteja (kuten viruksille alttiita Word-tai Excel-tiedostoja.) Niin ja tietystik��n luottamuksellista tietoja ei voi l�hett�� suojaamattomassa s�hk�postiviestiss�. Viestin salaaminen taas ei ole kovin yksinkertaista. Tai jos nyt sattuisi k�ym��n niin, ett� sek� l�hett�j�ll� ett� vastaanottajalla on samaa salausmenetelm�� tukevat s�hk�postiohjelmat, pit�isi viel� keksi� miten salausavain saadaan siirretty�.
Tietysti t�h�n on ratkaisuja, mutta mitk��n niist� eiv�t ole kovin helppoja tavalliselle tietokoneen perusk�ytt�j�lle.
Itsell�ni on ty�paikoissani ollut tilaisuus n�hd� t�t� ongelmakentt�� ihan l�helt�.
Muistan kun Nokian aikoina mun pomo, joka oli mukana erilaisissa EU-rahoitteisissa tutkimusprojekteissa, tuli aika usein piipahtamaan mun huoneessa kysym�ss� miten perhanassa t�� FTP oikein toimii.
Silloin mulle tuli ensim�ist� kertaa tunne, ett� monille tavallisille ihmisille tiedostojen siirto on ongelma.
Meille, joilla on tunnus yliopiston tai korkeakoulun koneissa tai kotikone nopean piuhan p��ss�, tiedostonsiirto ei koskaan ole ollut mik��n ongelma. Heitet��n tiedosto yliopiston koneelle (jossa on aina paljon levytilaa (jota ei itse tarvitse maksaa!)) ja sitten vaan annetaan osoite siihen. Tai sitten annetaan osoite siihen omalla kotikoneella (totta kai jokaisella on weppi-ja/tai ftp-serveri omalla kotikoneella ja tottakai oma kotikone on aina p��ll� laajakaistayhteyden p��ss�. Tottakai.)
Esimerkiksi Nokia Research Centerill� oli FTP-serveri, jonne piti erikseen saada tunnus ja jos halusi jakaa ei-julkisia dokumentteja toisissa maissa, toisissa yrityksiss�/yliopistoissa olevien ihmisten kanssa, piti hankkia heillekin tunnus NRC:n FTP-serverille ja se taas vaati v�h�n byrokratiaa. (No, mieti v�h�n... tietysti Nokialaisia hermostuttaa luoda omalle FTP-serverille tunnuksia Erikssonin ty�ntekij�ille. Yll�pidossa ne ei aina oikein ymm�rt�neet, ett� Nokia ja Eriksson saattoivat tehd� yhteisi� EU-rahoitteisia tutkimusprojekteja.) Ja sitten ne unohtivat sen salasanan. Ja ryhm�t oli aina v�lill� v��rin. Ja manageri-k�ytt�j�t eiv�t aina oikein onnistuneet siirt�m��n word-dokumentteja FTP:n binary-moodissa ja vaihtamaan ryhmi� ja oikeuksia niin, ett� toisetkin p��siv�t k�siksi tiedostoihin. Ja pitik�s nyt k�ytt�� active-vai passive-moodia ja ... �h, FTP:n k�ytt��n tarvitaan tietotekniikan loppututkinto.
Nyky��n on tietysti monenlaisia P2P-ohjelmia tiedostojen jakamiseen, mutta kun kyseess� on ei-julkinen projektidokumentaatio, ei P2P-softiin uskalla luottaa.
Omalle koneelle voisi pystytt�� jonkun serverin, mutta kun se on corporate-k�ytt�jill� jonkun palomuurin takana.
Muistan kun takavuosina er�s VMS-guru kertoi mulle, ett� eih�n tiedostonsiirto ole mik��n ongelma. VMS:ss� se on sis��nrakennettuna. L�hett�j� komentaa "send vastaanottajan_osoite tiedosto..." ja vastaanottaja komentaa "receive l�hett�j�n_osoite". Komennot voidaan ajaa eri aikaan ja eri puolilla maailmaa ja tiedostot vain maagisesti siirtyv�t. Mut t�� on vaan vanhaa loree, VMS on kuollut jo kauan sitten. (Ainakin niiden perusk�ytt�jien n�k�kulmasta.)
Nyt n�m� heput ovat tainneet keksi� miten homma tehd��n oikein: Creo Tokens
maanantaina, joulukuuta 29, 2003
Nemoa etsim�ss�
K�ytiin Veeran kanssa katsomassa Nemoa etsim�ss�. Se oli hieno elokuva, jota voin ehdottomasti suositella kaikille lapsille ja miksei vanhemmillekin. Elokuvan alussa n�ytettiin pieni lyhytelokuva, joka taisi olla melkein 10 vuotta sitten SIGGRAPH-konferenssia varten tehty p�tk�. En muista voittiko se, mutta hieno p�tk� kuitenkin.
Toy Storyn, Monsterit Oy:n ja Nemoa etsim�ss� j�lkeen alkaa ehdottomasti n�ytt�� silt�, ett� Pixar Animation Studios oli Disney:lle hyv� kauppa. Miss��n nimess� Disney itse ei ole tuottanut Pixarin veroisia piirrettyj� sitten Leijonakuninkaan. Tietenk��n jokainen luomus ei voi olla mestariteos, mutta jostain syyst� Pixar tuntuu t�h�n pystyv�n.
Toy Storyn, Monsterit Oy:n ja Nemoa etsim�ss� j�lkeen alkaa ehdottomasti n�ytt�� silt�, ett� Pixar Animation Studios oli Disney:lle hyv� kauppa. Miss��n nimess� Disney itse ei ole tuottanut Pixarin veroisia piirrettyj� sitten Leijonakuninkaan. Tietenk��n jokainen luomus ei voi olla mestariteos, mutta jostain syyst� Pixar tuntuu t�h�n pystyv�n.
Keskeytykset ovat syv�lt�
Jakob Nielsen, k�ytett�vyysguru, kirjoittaa siit� kuinka chatti- eli IM- eli Instant Messaging -sovellukset eiv�t useinkaan nosta ty�n tuottavuutta, ainakaan jos ty� on sellaista, jossa pit�� v�h�n ajatellakin. ACM Queue - IM, Not IP (Information Pollution) - A steady dose of realtime interruptions is toxic to anyone's health.
Olen itse huomannut saman jo kauan sitten. Itse asiassa en tavallisesti edes pid� s�hk�postiohjelmaa k�ynniss� ty�p�iv�n aikana. Luen s�hk�postit kerran aamulla ja toisen kerran iltap�iv�ll�. Jos on kiire, saatan lukea postit vain kerran p�iv�ss�. Se saa riitt��. Jos jollakulla on minulle kiireellist� asiaa, joka ei voi odottaa, h�n saa vaivautua etsim��n puhelinnumeroni.
�rsytt�vi� sellaiset ihmiset, jotka odottavat s�hk�posteihin vastausta muutamassa minuutissa. Kun itse l�het�n s�hk�postia, odotan vastausta ehk� seuraavana p�iv�n� aikaisintaan.
Tietysti jos postia l�hett�� johonkin asiakaspalveluosoitteeseen, se on eri asia. Heid�n nimenomaisena ty�n��n on vastata, jopa niin nopeasti kuin mahdollista.
Olen itse huomannut saman jo kauan sitten. Itse asiassa en tavallisesti edes pid� s�hk�postiohjelmaa k�ynniss� ty�p�iv�n aikana. Luen s�hk�postit kerran aamulla ja toisen kerran iltap�iv�ll�. Jos on kiire, saatan lukea postit vain kerran p�iv�ss�. Se saa riitt��. Jos jollakulla on minulle kiireellist� asiaa, joka ei voi odottaa, h�n saa vaivautua etsim��n puhelinnumeroni.
�rsytt�vi� sellaiset ihmiset, jotka odottavat s�hk�posteihin vastausta muutamassa minuutissa. Kun itse l�het�n s�hk�postia, odotan vastausta ehk� seuraavana p�iv�n� aikaisintaan.
Tietysti jos postia l�hett�� johonkin asiakaspalveluosoitteeseen, se on eri asia. Heid�n nimenomaisena ty�n��n on vastata, jopa niin nopeasti kuin mahdollista.
lauantaina, joulukuuta 27, 2003
Joulun kulutusjuhlaa
Joulu tuli ja toi meille kirjahyllyyn taas uuden laatikon: KiSS DP-1000
T�m� on ihan n�pp�r� laite. Se on periaatteessa DVD-soitin, mutta osaa soitaa my�s MP3- ja OGG-koodattua musiikkia ja DivX-koodattua videota.
Jos siit� nyt jotain pahaa sanottavaa pit�isi keksi�, se olisi haukut kaukos��timest�. Nappuloissa ei ole tuntumaa ja niit� saa painaa ihan tosissaan, ett� soitin reagoi mitenk��n. Miinusta tulee my�s siit�, ett� laitteessa ei ole mink��nlaista on/off-kytkint�. Sen saa standby-tilaan ainoastaan kaukos��timest� ja kokonaan virrat saa pois vain vet�m�ll� t�pselin sein�st�. Onscreen-n�ytt�j� ei tunnu olevan ollenkaan eik� laitteen etupaneelissa olevaa n�ytt�� voi ilmeisesti mitenk��n muuttaa. No, toi nyt on pient�, mutta joskus vois olla kiva tiet�� paljonko t�t� leffaa on j�ljell�.
Plussaa on kuitenkin se, ett� firmwaren voi p�ivitt�� lataamalla ISO-imagen valmistajan sivuilta, polttamalla levylle ja kytkem�ll� virrat laitteeseen kyseinen levy sis�ll�.
P�ivityslevy n�ytt�� ihan Linux-bootdiscilt�. Voisikohan Kiss DP-1000 k�ytt�� Linuxia k�ytt�j�rjestelm�n��n? Mik�h�n prosessori siell� on? Tehd��nk� DVD/DivX-purku jollain x86-sukuisella CPU:lla vai onkohan sit� varten oma prosessori, joku DSP?
T�m� on ihan n�pp�r� laite. Se on periaatteessa DVD-soitin, mutta osaa soitaa my�s MP3- ja OGG-koodattua musiikkia ja DivX-koodattua videota.
Jos siit� nyt jotain pahaa sanottavaa pit�isi keksi�, se olisi haukut kaukos��timest�. Nappuloissa ei ole tuntumaa ja niit� saa painaa ihan tosissaan, ett� soitin reagoi mitenk��n. Miinusta tulee my�s siit�, ett� laitteessa ei ole mink��nlaista on/off-kytkint�. Sen saa standby-tilaan ainoastaan kaukos��timest� ja kokonaan virrat saa pois vain vet�m�ll� t�pselin sein�st�. Onscreen-n�ytt�j� ei tunnu olevan ollenkaan eik� laitteen etupaneelissa olevaa n�ytt�� voi ilmeisesti mitenk��n muuttaa. No, toi nyt on pient�, mutta joskus vois olla kiva tiet�� paljonko t�t� leffaa on j�ljell�.
Plussaa on kuitenkin se, ett� firmwaren voi p�ivitt�� lataamalla ISO-imagen valmistajan sivuilta, polttamalla levylle ja kytkem�ll� virrat laitteeseen kyseinen levy sis�ll�.
P�ivityslevy n�ytt�� ihan Linux-bootdiscilt�. Voisikohan Kiss DP-1000 k�ytt�� Linuxia k�ytt�j�rjestelm�n��n? Mik�h�n prosessori siell� on? Tehd��nk� DVD/DivX-purku jollain x86-sukuisella CPU:lla vai onkohan sit� varten oma prosessori, joku DSP?
tiistaina, joulukuuta 16, 2003
Ja sit hajoo auto...
Laitoin aamulla t�ihin l�htiess� auton lohkol�mmittimeen virrat kun ajateltiin l�hte� v�h�n asioille heti kun tulen t�ist�. Se ehtisi olla noin 8-9 tuntia l�mpi�m�ss�. No, kuinka ollakaan naapuri tuli kertomaan iltap�iv�ll� vaimolle, ett� teid�n autosta nousee h�yry�. Niinp� teki. J��hdytysnesteet ne siell� kiehuivat taivaan tuuliin (ja valuivat asvaltille.)
Seuraavana aamuna auto kuskattiin Biliaan ja ongelma oli kuulemma se, ett� lohkol�mmitin oli osittain sulanut ja sulattanut j��hdytinvesiputken.
Ymm�rt��kseni lohkol�mmittimen ei pit�isi toimia ihan n�in. Se on varmaan ollut v��rin asennettu.
Saas n�hd� mit� laskulle tehd��n. Mit��n en ole viel� maksanut, mutta kohtuullista lienee, ett� Bilia tulee laskussa vastaan, koska he luultavasti ovat l�mmittimen asentaneetkin tai ainakin tarkastaneet auton ennen kuin myiv�t sen. Niin ja tehtiinh�n sille viel� 60 000 km:n huoltokin.
Seuraavana aamuna auto kuskattiin Biliaan ja ongelma oli kuulemma se, ett� lohkol�mmitin oli osittain sulanut ja sulattanut j��hdytinvesiputken.
Ymm�rt��kseni lohkol�mmittimen ei pit�isi toimia ihan n�in. Se on varmaan ollut v��rin asennettu.
Saas n�hd� mit� laskulle tehd��n. Mit��n en ole viel� maksanut, mutta kohtuullista lienee, ett� Bilia tulee laskussa vastaan, koska he luultavasti ovat l�mmittimen asentaneetkin tai ainakin tarkastaneet auton ennen kuin myiv�t sen. Niin ja tehtiinh�n sille viel� 60 000 km:n huoltokin.
tiistaina, joulukuuta 09, 2003
Ei mit��n uutta l�nsirintamalta & Matrix
Olipas mielenkiintoinen viikonloppu. Eip� voi sanoa, ett� en ole p��ssyt autolla ajamaan. Nyt on yhden viikonlopun aikana ajettu 2 kertaa Kotkaan ja takaisin, melkein 400 km. Vein Veeran Mummille y�kyl��n ja hain pois. Mummi ja ukki olivat ihan ihmisiksi, mutta mie stressasin niiden tapaamista niin, ett� oli joka paikka hiest� m�rk�.
Lis�ksi k�vin Roxun kanssa katsomassa Matrix Revolutionsin perjantain y�n�yt�ksess�. Se oli jotenkin ponneton, v�h�n niin kuin v�synyt. Musta v�h�n tuntuu, ett� en aio ostaa Matrix Reloadedia tai Revolutionsia DVD:ll�. Saatan harkita asiaa uudelleen, jos ne joskus p��tyv�t anttilan alennuslaariin.
Todenn�k�isimmin ne eiv�t koskaan sinne p��dy. Kun maksavalle yleis�lle on jonkun aikaa tarjottu yksitt�iskappaleina kaikkia Matrix-elokuvia, tuodaan seuraavana jouluna myyntiin spesiaali-ker�ilij�versio, jossa ovat kaikki 3 elokuvaa, plus ohjaajan versiot kaikista, plus 3 levy� dokumentteja elokuvan teosta, kulissien takaisesta k�hminn�st�, unohtamatta poisj��neit� kohtauksia ja vaihtoehtoisia loppuja. Nopean varaajan etuna T-paita ja mustat aurinkolasit. Kuka nyt sellaista voisi vastustaa?
Lis�ksi k�vin Roxun kanssa katsomassa Matrix Revolutionsin perjantain y�n�yt�ksess�. Se oli jotenkin ponneton, v�h�n niin kuin v�synyt. Musta v�h�n tuntuu, ett� en aio ostaa Matrix Reloadedia tai Revolutionsia DVD:ll�. Saatan harkita asiaa uudelleen, jos ne joskus p��tyv�t anttilan alennuslaariin.
Todenn�k�isimmin ne eiv�t koskaan sinne p��dy. Kun maksavalle yleis�lle on jonkun aikaa tarjottu yksitt�iskappaleina kaikkia Matrix-elokuvia, tuodaan seuraavana jouluna myyntiin spesiaali-ker�ilij�versio, jossa ovat kaikki 3 elokuvaa, plus ohjaajan versiot kaikista, plus 3 levy� dokumentteja elokuvan teosta, kulissien takaisesta k�hminn�st�, unohtamatta poisj��neit� kohtauksia ja vaihtoehtoisia loppuja. Nopean varaajan etuna T-paita ja mustat aurinkolasit. Kuka nyt sellaista voisi vastustaa?
keskiviikkona, joulukuuta 03, 2003
RGB-kaapeli on hyv�
GC:n mukana tuleva kaapeli tarjoaa ainoastaan komposiittivideosignaalin. Kuvassa n�kyy pient� v�reily� ja aaltoilemista. Ter�vyydess�kin on v�h�n toivomisen varaa. RGB-kaapeli poistaa kaikki ongelmat. Kuva on t�ydellinen, niin hyv� kuin se voi olla.
PS2:llekin pit�is oikeastaan hankkia RGB-kaapeli, mutta muistan lukeneeni jotain juttuja, joiden mukaan RGB-kaapelin kautta ei oikeastaan pysty katsomaan DVD-leffoja. Toivottavasti olen v��r�ss�
PS2:llekin pit�is oikeastaan hankkia RGB-kaapeli, mutta muistan lukeneeni jotain juttuja, joiden mukaan RGB-kaapelin kautta ei oikeastaan pysty katsomaan DVD-leffoja. Toivottavasti olen v��r�ss�
Joulukortteja
Tehtiin joulukortteja koko perheen voimalla. Taas on se aika vuodesta kun pit�� stressata, ett� saa perinteiden velvoitteet t�ytetty�.
Jos tuon nyt sattuu joku tuttu lukemaan, ei pid� hermostua. Min� nyt en vaan tykk�� askartelusta. L�hett�isin joulukortit mieluummin s�hk�postitse. En muutenkaan ole kovin hyv� viett�m��n juhlia tai juhlapyhi�.
Mutta kun on pieni lapsi, pit�� ainakin n�ytt�� silt�, ett� yritt��
Jos tuon nyt sattuu joku tuttu lukemaan, ei pid� hermostua. Min� nyt en vaan tykk�� askartelusta. L�hett�isin joulukortit mieluummin s�hk�postitse. En muutenkaan ole kovin hyv� viett�m��n juhlia tai juhlapyhi�.
Mutta kun on pieni lapsi, pit�� ainakin n�ytt�� silt�, ett� yritt��
Amerikan huvittavat lait
Ovatko hintatiedot yritysten omistamaa tekij�noikeuden alaista materiaalia?
Ei t�ss� voi ihminen muuta kuin ihmetell�. Tai oikeastaan olen jo kauan sitten lopettanut USA:n lains��d�nn�n p�ivittelemisen ja nyky��n olen ainoastaan huvittunut yo. kaltaisista uutisista. Tietysti s��litt�� ihmisi�, jotka joutuvat tuollaisessa maassa el�m��n, mutta itseh�n he ovat lains��t�j�ns� valinneet.
Vaikka eip� el�m� tule olemaan herkkua rapakon t�ll�k��n puolen jos ohjelmistopatentit mahdollistetaan EU:n laeissa.
Ei t�ss� voi ihminen muuta kuin ihmetell�. Tai oikeastaan olen jo kauan sitten lopettanut USA:n lains��d�nn�n p�ivittelemisen ja nyky��n olen ainoastaan huvittunut yo. kaltaisista uutisista. Tietysti s��litt�� ihmisi�, jotka joutuvat tuollaisessa maassa el�m��n, mutta itseh�n he ovat lains��t�j�ns� valinneet.
Vaikka eip� el�m� tule olemaan herkkua rapakon t�ll�k��n puolen jos ohjelmistopatentit mahdollistetaan EU:n laeissa.
maanantaina, joulukuuta 01, 2003
Yksitt�ispakattuja pakkauksia
Ostin teepusseja (joo, mit�s l�ksit...) H�mm�styin teekupposta laittaessani kun purin pakkausta. T�lt� se n�ytti:
Kyseess� oli Twinings vihre� tee lajitelma. En osta toiste, enk� suosittele muillekaan. Teess� ei ole mit��n vikaa, mutta putiikki, joka tuhlaa luonnonvaroja noin moniin turhiin pakkauksiin, ei ansaitse rahojamme.
- Uloimpana oli muovik��re, joka suojasi
- Pahvilaatikkoa, joka suojasi
- muovik��reit�, joissa oli
- 5 paperipussia, joista jokaisessa oli
- teepussi
Kyseess� oli Twinings vihre� tee lajitelma. En osta toiste, enk� suosittele muillekaan. Teess� ei ole mit��n vikaa, mutta putiikki, joka tuhlaa luonnonvaroja noin moniin turhiin pakkauksiin, ei ansaitse rahojamme.
lauantaina, marraskuuta 29, 2003
Olen osa blogosf��ri�
Varaventtiili on lis�tty Suomen blogilistalle. Mitenk�h�n saan tiet��, lukeeko kukaan n�it� sepustuksia?
Ei niin, ett� tosissani odottaisin n�iden tuherrusten ket��n kiinnostavan, mutta p�nkitt�isih�n se v�h�n itsetuntoa jos vaikka joku kaveri joskus n�it� vilkaisisi...
Ei niin, ett� tosissani odottaisin n�iden tuherrusten ket��n kiinnostavan, mutta p�nkitt�isih�n se v�h�n itsetuntoa jos vaikka joku kaveri joskus n�it� vilkaisisi...
Amerikassa asuu asehullu kansa
Katsottiin eilen illalla "Bowling for Columbine", dokumentti, jossa etsit��n syyt� siihen, ett� USA:ssa tapetaan tuliaseilla ihmisi� moninkertainen m��r� muihin maihin verrattuna. Huvittavaa oli n�hd� kun verrattiin USA:ta ja Kanadaa. Kanadassa katsotaan samaa v�kivaltaviihdett�, siell� on enemm�n ty�tt�myytt� ja 7 miljoonaa asetta (10 miljoonaa perhett�, 30 miljoonaa ihmist�), mutta siit� huolimatta aseilla tapettiin vain noin 160 ihmist� vuodessa. Aseita ja ammuksia saa ostaa kaupasta aivan yht� vapaasti kuin USA:ssa.
Kuvaaja kierteli Windsorin kaupungissa (700 000 asukasta) Kanadassa, jossa poliisip��llikk� ei muistanut kuin yhden kuolemantapauksen, johon liittyi aseen k�ytt�. Kaupunki sijaitsee joen rannalla ja joen toisella rannalla on USA ja Detroitin kaupunki, jossa meininki oli hiukan erilainen.
Vaikka aseiden helppo saatavuus saattaakin olla Amerikan ongelman osasyy, ei se varmaankaan ole pohjimmainen syy, koska on muitakin kansoja, jotka ovat hampaisiin asti aseistettuja, mutta eiv�t silti tapa toisiaan samalla innolla kuin amerikkalaiset.
Mik� niit� sitten vaivaa? Dokumentti esitti yhdeksi syyksi "Pelon kulttuurin ja ilmapiirin", jota Amerikan media ja politikot lietsovat. En aivan usko tuota. Jos ihmisi� pelottaa, he saattavat menn� ostamaan aseen, mutta miksi sill� aseella ruvetaan ampumaan? En usko, ett� suurin osa ampumistapauksista tapahtui aseenomistajan puolustaessa omaa tai perheens� henke�.
Uskon, ett� amerikkalaiset jostain syyst� luulevat, ett� aseella voi ratkaista erimielisyyksi� ja ongelmia. Mutta mist� t�m� luulo on per�isin, sit� en osaa edes arvailla...
Kuvaaja kierteli Windsorin kaupungissa (700 000 asukasta) Kanadassa, jossa poliisip��llikk� ei muistanut kuin yhden kuolemantapauksen, johon liittyi aseen k�ytt�. Kaupunki sijaitsee joen rannalla ja joen toisella rannalla on USA ja Detroitin kaupunki, jossa meininki oli hiukan erilainen.
Vaikka aseiden helppo saatavuus saattaakin olla Amerikan ongelman osasyy, ei se varmaankaan ole pohjimmainen syy, koska on muitakin kansoja, jotka ovat hampaisiin asti aseistettuja, mutta eiv�t silti tapa toisiaan samalla innolla kuin amerikkalaiset.
Mik� niit� sitten vaivaa? Dokumentti esitti yhdeksi syyksi "Pelon kulttuurin ja ilmapiirin", jota Amerikan media ja politikot lietsovat. En aivan usko tuota. Jos ihmisi� pelottaa, he saattavat menn� ostamaan aseen, mutta miksi sill� aseella ruvetaan ampumaan? En usko, ett� suurin osa ampumistapauksista tapahtui aseenomistajan puolustaessa omaa tai perheens� henke�.
Uskon, ett� amerikkalaiset jostain syyst� luulevat, ett� aseella voi ratkaista erimielisyyksi� ja ongelmia. Mutta mist� t�m� luulo on per�isin, sit� en osaa edes arvailla...
perjantaina, marraskuuta 28, 2003
Laktoosia 0g
Ostin eilen pussillisen Vaasan leipomon pikkupullia. Olin tulossa t�ist� hyvin my�h��n ja kiireess� en lukenut pullapussin takapuolelta jokaista sanaa. Silm�ni hakeutuivat taulukkoon, jonka otsikkona oli "Ravintosis�lt�". Sielt� l�ytyi rivi: "Laktoosia: 0g". Siis laktoositon, ajattelin.
Kotona s�in pussista muutaman pullan ja tarjosin vaimollekin. H�n taas on aina ep�luuloinen ja luki pussin takapuolen kokonaan. Tuoteselosteessa sanottiin pulliin k�ytetyn rasvatonta maitojauhetta!
Miten pullissa voi olla laktoosia 0g jos ne on leivottu maitojauheeseen?!?!? Ei mitenk��n. Ja sen kyll� huomaa vatsan kipristelyst� ja perseest� pukkaavan kaasun kammottavasta hajusta.
Anskum�arvaan. Maitojauhe on ollut ns. v�h�laktoosista ja laktoosipitoisuus on ollut esim. 0.8g per 100g pullaa. Sitten vaan py�ristet��n n�pp�r�sti alasp�in ja laktoositon tuote on valmis.
Huijarit! Nyt kaikki joukolla boikotoimaan Vaasan leipomotuotteita.
Kotona s�in pussista muutaman pullan ja tarjosin vaimollekin. H�n taas on aina ep�luuloinen ja luki pussin takapuolen kokonaan. Tuoteselosteessa sanottiin pulliin k�ytetyn rasvatonta maitojauhetta!
Miten pullissa voi olla laktoosia 0g jos ne on leivottu maitojauheeseen?!?!? Ei mitenk��n. Ja sen kyll� huomaa vatsan kipristelyst� ja perseest� pukkaavan kaasun kammottavasta hajusta.
Anskum�arvaan. Maitojauhe on ollut ns. v�h�laktoosista ja laktoosipitoisuus on ollut esim. 0.8g per 100g pullaa. Sitten vaan py�ristet��n n�pp�r�sti alasp�in ja laktoositon tuote on valmis.
Huijarit! Nyt kaikki joukolla boikotoimaan Vaasan leipomotuotteita.
Vauvauutisia
Sain eilen k�nnykk��ni viestin, joka aiheutti pienoisen shokin ja k��nsi osan maailmankatsomustani nurinniskoin: Kaverini kertoi, ett� heille on syntynyt poika. H�n ei ollut edes kertonut, ett� heille on vauva tulossa. Itse asiassa h�n oli nimenomaan kertonut minulle, ett� heille ei lapsia tule. Olin aina tottunut ajattelemaan heit� lapsettoman pariskunnan prototyyppin�, kahtena uraohjuksena, jotka kauniiden ja rohkeiden kaltaisina liikkuvat aivan eri maailmoissa kuin min� ja perheeni.
He ovat keskitason johtoa, me suorittavasssa portaassa ja ty�tt�m�n�. He k�ytt�v�t pikkutakkia, me t-paitaa ja farkkuja. Heill� koiria, meill� lapsia. Heill� lomamatka ulkomaille, meill� lomamatka mummin luokse. Heill� omakotitalo, meill� osake kerrostalossa. Heill� 2 autoa, meill� ei autoa ollenkaan. Heill� kalliita harrastuksia, meill� k�yd��n joskus harvoin uimahallissa.
Tai n�in olen ainakin ajatellut. Ehk� olen ollut v��r�ss�. Tai ehk� he ovat muuttuneet. Tai ehk� he ovat halunneet lapsia, mutta eiv�t ole pystyneet siihen.
Saas n�hd�, saammeko kutsun poikaa katsomaan.
He ovat keskitason johtoa, me suorittavasssa portaassa ja ty�tt�m�n�. He k�ytt�v�t pikkutakkia, me t-paitaa ja farkkuja. Heill� koiria, meill� lapsia. Heill� lomamatka ulkomaille, meill� lomamatka mummin luokse. Heill� omakotitalo, meill� osake kerrostalossa. Heill� 2 autoa, meill� ei autoa ollenkaan. Heill� kalliita harrastuksia, meill� k�yd��n joskus harvoin uimahallissa.
Tai n�in olen ainakin ajatellut. Ehk� olen ollut v��r�ss�. Tai ehk� he ovat muuttuneet. Tai ehk� he ovat halunneet lapsia, mutta eiv�t ole pystyneet siihen.
Saas n�hd�, saammeko kutsun poikaa katsomaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)