Ostin ohjelman nimelt� Dr. Divx viime joulun tienoilla. Onhan siin� omat pienet ongelmansa, mutta kaikenkaikkiaan se on melko hyvin suunniteltu ja ennen kaikkea helppok�ytt�inen softa.
T�n��n kun k�ynnistin sen, se ilmoitti, ett� 15 p�iv�n koek�ytt�aika on ohi ja minun t�ytyy maksaa ohjelman k�yt�st� ja sy�tt�� sarjanumero.
H�h!?!?!
Miten 15 p�iv�n koek�ytt�aika voi olla ohi kun ohjelma on maksettu ja sarjanumero sy�tetty jo melkein vuosi sitten?
Yritin sy�tt�� sarjanumeron uudelleen, mutta sarjanumero ei kelpaa sille. Leikkaa-liimasin sarjanumeron alkuper�isest� s�hk�postista, jossa sarjanumeron alunperinkin sain ja ei kelpaa sittenk��n.
L�hetin Divx Networksin supportille pienen avunpyynn�n. Jos ei mit��n tapahdu pariin p�iv��n, taidan etsi� jostain warez-version Dr. Divx:st� tai ehk� yrit�n kr�k�t� sen itse. Oikeastaan olisi pit�nyt tehd� niin heti k�rkeen. Olisin s��st�nyt 29 dollaria.
Silloin t�ll�in sit� vaan tuntee lojaaliutta kollegoja kohtaan, jotka yritt�v�t raapia elantonsa kasaan koodaamalla ja myym�ll� ty�ns� tuloksia. Sit� samaahan min�kin yrit�n. Pit��p� ottaa puheeksi t�iss� saataisiinko meid�nkin softasta poistettua typer�t evaluointiajat ja sarjanumerot.
Toinen �rsytt�v� asia on se, ett� evaluointiversion lataamiseksi pit�� ensin menn� weppisivulle, jossa olevaan lomakkeeseen pit�� kertoa nimi, osoite, puhelinnumero, ty�paikka, keng�nnumero ja lasten syntym�ajat. Jos itse t�rm��n tuollaiseen kiusantekoon, ennen kuin saan ladata jonkun softan evaluointiversion, j�t�n homman sikseen ja menen etsim��n jonkun toisen ohjelman.
Eih�n mahdollista asiakasta saa �rsytt��, ei ainakaan ennen kuin kaupat on tehty.
maanantaina, joulukuuta 13, 2004
sunnuntaina, marraskuuta 28, 2004
Tulevaisuuden softaty�kaluja
H�mm�stytt�v�� kyll�, mutta Slashdotissa oli kirjoitus, jossa oli oikeasti pari mielenkiintoista juttua (linkki otsikossa) ty�kaluista, joita me softaty�l�iset tulevaisuudessa ehk� k�yt�mme.
Refactoring Browser olisi juuri sit� mit� mie kaipaisin. Tuntuu ihan silt�, ett� tuon voisi jotenkin j�rjest�� Source Navigaattoriin. Pit�si tarkastaa mit� sillekin projektille nyky��n kuuluu. Viimeksi kun jokunen vuosi sitten katsoin, se oli aika kuollut.
Kirjoituksen kommentoijat ovat kyll�kin huomauttaneet, etteiv�t n�m� ole tulevaisuutta vaan jokaisessa hyv�ss� Java-kehitysymp�rist�ss� ne jo l�ytyv�t.
Joskus tulee sellainen tunne, ett� j��nk�h�n min� jostakin paitsi kun en tee t�it� Javalla. Olen yli vuosikymmenen kirjoittanut t�ysip�iv�isesti C:t� ja alkaa v�h�n tuntua silt�, ett� t�ll� rastilla on k�yty ennenkin. Olisikohan koneet jo niin nopeita, ett� minunkin t�iss�ni voisi kirjoittaa ainakin osan softasta jollain korkeamman tason kielell�? Voisivatko asiakkaat hyv�ksy� esim. 20% laskun suorityskyvyss� jos vastineeksi saataisiin nopeammin uusia toimintoja, v�hemm�n bugeja, v�hemm�n kaatumisia ja parempi tietoturva?
Refactoring Browser olisi juuri sit� mit� mie kaipaisin. Tuntuu ihan silt�, ett� tuon voisi jotenkin j�rjest�� Source Navigaattoriin. Pit�si tarkastaa mit� sillekin projektille nyky��n kuuluu. Viimeksi kun jokunen vuosi sitten katsoin, se oli aika kuollut.
Kirjoituksen kommentoijat ovat kyll�kin huomauttaneet, etteiv�t n�m� ole tulevaisuutta vaan jokaisessa hyv�ss� Java-kehitysymp�rist�ss� ne jo l�ytyv�t.
Joskus tulee sellainen tunne, ett� j��nk�h�n min� jostakin paitsi kun en tee t�it� Javalla. Olen yli vuosikymmenen kirjoittanut t�ysip�iv�isesti C:t� ja alkaa v�h�n tuntua silt�, ett� t�ll� rastilla on k�yty ennenkin. Olisikohan koneet jo niin nopeita, ett� minunkin t�iss�ni voisi kirjoittaa ainakin osan softasta jollain korkeamman tason kielell�? Voisivatko asiakkaat hyv�ksy� esim. 20% laskun suorityskyvyss� jos vastineeksi saataisiin nopeammin uusia toimintoja, v�hemm�n bugeja, v�hemm�n kaatumisia ja parempi tietoturva?
tiistaina, marraskuuta 09, 2004
Legot eiv�t ole en�� sit� mit� ennen
Isovanhemmilta tuli paketti, jossa oli pari Lego Technic -pakettia niilt� ajoilta kun min�kin olin nuori ja n�tti. Veera innostui heti hurjasti ja rupesi rakentamaan niill� ja mun avustuksella viilattiin tyylik�s mikroauto.
Paketeista oli kuitenkin hukkunut pari kriittist� palaa, joten ajattelin ostaa Veeralle jonkun uuden tekniikka-Lego-paketin. Kiertok�ynti l�heisen kauppakeskuksen kaikissa leluja myyviss� liikkeiss� oli j�rkytys
Lego Technic, sellaisena kun me 70-ja 80-luvulla niit� n�pr�nneet ne tunsimme, on kuollut ja kuopattu, mennyt manan majoille, niit� ei ole en��.
Legojen t�rkein ominaisuus on aina ollut se, ett� kaikki on yhteensopivaa. Voit aivan vapaasti rakentaa jotain, jossa on sekaisin paloja tekniikkapaketeista ja tavallisista Legoista. Tai siis et voi en��.
Nykyiset Lego Technic -setit ovat t�ynn� satoja, pieni� ja suuria osia, jotka on huolellisesti tehty erilaisiksi ja yhteensopimattomiksi tavallisten Legojen kanssa.
Mr. Lego, read my lips: T�m� ei ole parannus!
Mik� ihmeen markkinointiosaston �lynv�l�ys on voinut saada aikaan sen, ett� Lego on ruvennut tuottamaan palikkasettej�, jotka eiv�t sovi yhteen? Oliko se huonoa bisnest�? Oliko optiot laskussa?
Muutenkin, kauppojen hyllyill� ei n�ytt�nyt olevan kuin aivan pari pakettia Lego Technic -sarjan paketteja, mik� ei oikeastaan ole mik��n ihme. Sen sijaan hyllyt ovat vallanneet erilaiset teemapaketit: Star Wars, Bionicle, Kingdom Knights, Ferrari Race Car, Racers, ...
Teemapaketin idea on n�k�j��n se, ett� siin� ei tarvitse rakentaa mit��n, vaan p��see heti leikkim��n valmiilla Legolla. Jeee.... Mit� ihmeen kivaa siin� on?
Jos 20 vuoden p��st� maailmassa viel� on insin��rej�, asentajia ja korjaajia, se ei ainakaan ole en�� Legojen ansiota.
Ostin kokeilun vuoksi Veeralle halvimman Lego Technic -paketin ja se oli juuri niin kamala kuin arvelinkin. N�emm� my�s laaduntarkkailu on heikentynyt sitten 70-luvun. Osat eiv�t aina tunnu sopivan toisiinsa ilman pient� voimank�ytt�� ja malliohjeiden mukaiset akselit tuntuvat v�h�n liian lyhyilt�. Pienien nippeleiden m��r�ll� yritet��n korvata laatua ja yhteensopivuuden puutetta tavallisiin Legoihin.
O tempora, o mores!
perjantaina, marraskuuta 05, 2004
Apple alkaa menett�� hohtoaan
Olen jo pitk��n haaveillut uuden kotikoneen hankinnasta ja olen p��tt�nyt, ett� se on joku Macintosh, ehk� uusi iBook tai uusi iMac. Ja sitten saa lukea sellaisen uutisen kuin otsikon linkiss�: Apple ei olekaan suoraselk�inen firma, vaan sekin haluaa lukita k�ytt�j�t omiin tuotteisiinsa ja vainoaa niit�, jotka rakentavat apuohjelmia el�m�n helpottamiseksi.
Liek� nyt sitten niin, ett� jos ei halua jonain p�iv�n� huomata, ett� Windows ei osaa en�� soittaa DVD-levyj� tai TV:st� tallennettuja ohjelmia, on viisainta k�ytt�� vapaita k�ytt�j�rjestelmi�, jotka antavat k�ytt�j�n tehd� mit� h�n itse haluaa sen sijaan, ett� joku muu p��tt�� mit� omilla vehkeill� ja tallenteilla saa tehd�.
Kyll� maailma on muuttunut ihan kummalliseksi.
Liek� nyt sitten niin, ett� jos ei halua jonain p�iv�n� huomata, ett� Windows ei osaa en�� soittaa DVD-levyj� tai TV:st� tallennettuja ohjelmia, on viisainta k�ytt�� vapaita k�ytt�j�rjestelmi�, jotka antavat k�ytt�j�n tehd� mit� h�n itse haluaa sen sijaan, ett� joku muu p��tt�� mit� omilla vehkeill� ja tallenteilla saa tehd�.
Kyll� maailma on muuttunut ihan kummalliseksi.
lauantaina, lokakuuta 30, 2004
Tarvitaanko kannettavaa tietokonetta?
Jon Udell on sit� mielt�, ett� kannettava tietokone, PDA tai �lypuhelin on enimm�kseen turha kapistus (klikkaa otsikkoa). Joka puolella ymp�rill�mme on tietokoneita ja miksi emme siis k�ytt�isi niit� sen sijaan, ett� raahaamme omaa tietokonetta mukanamme. Meid�n pit�isi vain jotenkin pysty� k�ytt�m��n omia sovelluksiamme ja/tai omia tiedostojamme, miss� sitten lienemmek��n.
Kuulostaa hyv�lt�.
Itse olen jo jonkun aikaa kuljettanut mukanani Creativen MuVo-soitinta (USB-muisti, jossa on sis��nrakennettu MP3-soitin) ja siell� minulla on ssh-avaimet ja Putty.exe. Minun pit�isi pysty� istumaan mink� hyv�ns� kirjaston tai nettikahvilan tietokoneen eteen, panna MuVo USB-porttiin kiinni, ajaa Putty ja kytkeyty� johonkin koneeseen (vaikkapa ty�koneeseen), jatkaa screen-istuntoa ja jatkaa ty�ntekoa siit� mihin viimeksi j�in.
Toistaiseksi t�m� konsepti on testaamatta. En kyll�k��n n�e t�ss� mit��n suurempia ongelmia.
Turvallisuus tosin huolestuttaa. Yleis�koneen edellinen k�ytt�j� on voinut asentaa koneelle jonkun vakoiluohjelman, joka nauhoittaa kaikki n�pp�imenpainallukseni ja saa selville salasanani.
Tietysti jos yleis�koneessa on kunnollinen k�ytt�j�rjestelm� ja se on kunnolla pystytetty ja yll�pidetty, k�ytt�j�t eiv�t pysty asentamaan siihen omia ohjelmia. Luulisin kuitenkin, ett� kirjastojen ja nettikahviloiden koneissa ajetaan Windows 9jotain ja niiss� voi olla ihan mit� vaan.
Pit�isik� USB-muistissa kuljettaa my�s anti-virus- ja spyware-skannereita? Skannata ja puhdistaa kone ennen kuin k�ytt�� sit� mihink��n t�rke��n? Muuten hyv�, mutta koskaanhan ei voi olla aivan varma, ett� skannerit l�yt�v�t kaikki haittaohjelmat.
Ent� jos kantaisi mukana USB-muistia, jossa olisi kokonainen k�ytt�j�rjestelm� ja boottaisi yleis�koneen USB-muistilta? Silloin ainakin saisi koneen kokonaan omaan hallintaansa ja voisi olla varma mit� siin� ajetaan. MandrakeSoft myy USB-v�yl��n kytkett�vi� ulkoisia kovalevyj�, joissa on Mandrake Linux valmiiksi asennettuna.
Mutta yleis�koneet ovat kuitenkin niin vanhoja, ett� suuri osa niist� ei osaa bootata USB-muistilta.
Hyv� kompromissi voisi olla hoitaa yleis�koneen boottaus cdrom-levylt� ja k�ytt�� pient� USB-muistia vain oman datan mukana kuljettamiseen.
Taidankin lis�t� reppuun Knoppix-levyn.
Toivottavasti yleis�koneissa k�ytet��n standardirautaa ja ethernetti� ja ne saavat osoitteet ja muut verkkotiedot DHCP:ll�...
Kuulostaa hyv�lt�.
Itse olen jo jonkun aikaa kuljettanut mukanani Creativen MuVo-soitinta (USB-muisti, jossa on sis��nrakennettu MP3-soitin) ja siell� minulla on ssh-avaimet ja Putty.exe. Minun pit�isi pysty� istumaan mink� hyv�ns� kirjaston tai nettikahvilan tietokoneen eteen, panna MuVo USB-porttiin kiinni, ajaa Putty ja kytkeyty� johonkin koneeseen (vaikkapa ty�koneeseen), jatkaa screen-istuntoa ja jatkaa ty�ntekoa siit� mihin viimeksi j�in.
Toistaiseksi t�m� konsepti on testaamatta. En kyll�k��n n�e t�ss� mit��n suurempia ongelmia.
Turvallisuus tosin huolestuttaa. Yleis�koneen edellinen k�ytt�j� on voinut asentaa koneelle jonkun vakoiluohjelman, joka nauhoittaa kaikki n�pp�imenpainallukseni ja saa selville salasanani.
Tietysti jos yleis�koneessa on kunnollinen k�ytt�j�rjestelm� ja se on kunnolla pystytetty ja yll�pidetty, k�ytt�j�t eiv�t pysty asentamaan siihen omia ohjelmia. Luulisin kuitenkin, ett� kirjastojen ja nettikahviloiden koneissa ajetaan Windows 9jotain ja niiss� voi olla ihan mit� vaan.
Pit�isik� USB-muistissa kuljettaa my�s anti-virus- ja spyware-skannereita? Skannata ja puhdistaa kone ennen kuin k�ytt�� sit� mihink��n t�rke��n? Muuten hyv�, mutta koskaanhan ei voi olla aivan varma, ett� skannerit l�yt�v�t kaikki haittaohjelmat.
Ent� jos kantaisi mukana USB-muistia, jossa olisi kokonainen k�ytt�j�rjestelm� ja boottaisi yleis�koneen USB-muistilta? Silloin ainakin saisi koneen kokonaan omaan hallintaansa ja voisi olla varma mit� siin� ajetaan. MandrakeSoft myy USB-v�yl��n kytkett�vi� ulkoisia kovalevyj�, joissa on Mandrake Linux valmiiksi asennettuna.
Mutta yleis�koneet ovat kuitenkin niin vanhoja, ett� suuri osa niist� ei osaa bootata USB-muistilta.
Hyv� kompromissi voisi olla hoitaa yleis�koneen boottaus cdrom-levylt� ja k�ytt�� pient� USB-muistia vain oman datan mukana kuljettamiseen.
Taidankin lis�t� reppuun Knoppix-levyn.
Toivottavasti yleis�koneissa k�ytet��n standardirautaa ja ethernetti� ja ne saavat osoitteet ja muut verkkotiedot DHCP:ll�...
sunnuntaina, lokakuuta 24, 2004
The Day After Tomorrow
Elokuva "The Day After Tomorrow" (IMDB) katsottiin hetki sitten. Kaikki olivat sanoneet, ett� siin� on niin huono leffa ettei sit� kannata katsoa. Mielest�ni se oli kuitenkin keskitasoa parempaa hollywood-viihdett�.
Mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se, ett� tykk��n aivan erityisesti elokuvista, joissa ihminen asetetaan vastakkain villin ja vaarallisen luonnon kanssa. Tietysti asetelman voi tehd� monella tavalla, niin kuin vaikka hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti.
Muistaako kukaan kun jokunen vuosi takaperin teattereissa oli saman kes�n aikana kaksi elokuvaa samasta aiheesta: Iso komeetta uhkaa t�rm�t� maahan ja tappaa kaiken el�m�n maapallolta. Toinen leffa oli Deep Impact ja toinen Armageddon. Huolimatta samasta aiheesta n�m� kaksi olivat t�ysin erilaisia.
Deep Impact:ss� ainakin yritettiin kuvata tapahtumia realistisesti. N�ytettiin ihmisten paniikkia ja pelkoa ja joitakin yrityksi� tehd� jaloja uhrauksia toisten puolesta. Ei virnuiluja, ei puujalkavitsej�, ei kaikkivoipia sankareita.
Armageddon oli sitten ep�realistista machoilua, puujalkavitsej�, virnuilua ja isojen poikien kusemiskilpailuja, joissa sitten ohimennen, mahtipontisesti ja fysiikan lakien vastaisesti otetaan ja pelastetaan maapallo.
TDAT:n (The Day After Tomorrow) ohjaajan edellinen elokuva oli Independence Day. Hassua, mutta n�m� kaksi ovat aivan kuin Deep Impact ja Armageddon.
Independence Day oli t�ysin ep�realistinen sekoilu, jossa pari machoa cowboy-tyyliin pelastaa maapallon ulkoavaruuden h�rh�ilt� saamatta itse naarmuakaan, sotkematta kampaustaan tai kertaakaan unohtamatta tunnelmaa kevent�v�� puujalkavitsi�.
TDAT taas kertoo katastrofista ja miten ihmiset yritt�v�t selviyty� siit�. Elokuvassa ei taida olla yht��n vitsi� eik� virnistyst�. Hymyj�kin oli vain pari. Vakavaa asiaa k�sitell��n vakavasti eik� kuitata puujalkavitsill�.
Tietysti elokuvan tieteellinen puoli j�tet��n kevyeksi ja keskityt��n kuvaamaan ihmiskohtaloita katastrofin kynsiss�. Plussana on mainittava, ettei romantiikkaan ja ihmissuhteisiin upota kovin syv�lle. Aivan k�sitt�m�t�n oli kuitenkin kohtaus, jossa superpakkanen iskee ja ohjaaja paneekin jutun siit� poikki. Sitten tarina jatkuu kun pakkanen on laskenut. Miksei voitu n�ytt�� ihmisten selviytymiskamppailua purevaa pakkasta vastaan? Eik� siit� saatu riitt�v�n n�ytt�vi� kamera-ajoja? Ei voitu ajaa poliisiautolla ket��n takaa?
TDAT saa kouluarvosanan 8.
Mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se, ett� tykk��n aivan erityisesti elokuvista, joissa ihminen asetetaan vastakkain villin ja vaarallisen luonnon kanssa. Tietysti asetelman voi tehd� monella tavalla, niin kuin vaikka hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti.
Muistaako kukaan kun jokunen vuosi takaperin teattereissa oli saman kes�n aikana kaksi elokuvaa samasta aiheesta: Iso komeetta uhkaa t�rm�t� maahan ja tappaa kaiken el�m�n maapallolta. Toinen leffa oli Deep Impact ja toinen Armageddon. Huolimatta samasta aiheesta n�m� kaksi olivat t�ysin erilaisia.
Deep Impact:ss� ainakin yritettiin kuvata tapahtumia realistisesti. N�ytettiin ihmisten paniikkia ja pelkoa ja joitakin yrityksi� tehd� jaloja uhrauksia toisten puolesta. Ei virnuiluja, ei puujalkavitsej�, ei kaikkivoipia sankareita.
Armageddon oli sitten ep�realistista machoilua, puujalkavitsej�, virnuilua ja isojen poikien kusemiskilpailuja, joissa sitten ohimennen, mahtipontisesti ja fysiikan lakien vastaisesti otetaan ja pelastetaan maapallo.
TDAT:n (The Day After Tomorrow) ohjaajan edellinen elokuva oli Independence Day. Hassua, mutta n�m� kaksi ovat aivan kuin Deep Impact ja Armageddon.
Independence Day oli t�ysin ep�realistinen sekoilu, jossa pari machoa cowboy-tyyliin pelastaa maapallon ulkoavaruuden h�rh�ilt� saamatta itse naarmuakaan, sotkematta kampaustaan tai kertaakaan unohtamatta tunnelmaa kevent�v�� puujalkavitsi�.
TDAT taas kertoo katastrofista ja miten ihmiset yritt�v�t selviyty� siit�. Elokuvassa ei taida olla yht��n vitsi� eik� virnistyst�. Hymyj�kin oli vain pari. Vakavaa asiaa k�sitell��n vakavasti eik� kuitata puujalkavitsill�.
Tietysti elokuvan tieteellinen puoli j�tet��n kevyeksi ja keskityt��n kuvaamaan ihmiskohtaloita katastrofin kynsiss�. Plussana on mainittava, ettei romantiikkaan ja ihmissuhteisiin upota kovin syv�lle. Aivan k�sitt�m�t�n oli kuitenkin kohtaus, jossa superpakkanen iskee ja ohjaaja paneekin jutun siit� poikki. Sitten tarina jatkuu kun pakkanen on laskenut. Miksei voitu n�ytt�� ihmisten selviytymiskamppailua purevaa pakkasta vastaan? Eik� siit� saatu riitt�v�n n�ytt�vi� kamera-ajoja? Ei voitu ajaa poliisiautolla ket��n takaa?
TDAT saa kouluarvosanan 8.
perjantaina, lokakuuta 22, 2004
Jon Udell: MuVo parempi kuin iPod
InfoWorldin kolumnisti Jon Udell on sit� mielt�, ett� Applen iPod ei ole yht� n�pp�r� kuin Creativen MuVo. Herra Udellin juttu l�ytyy otsikkoa klikkaamalla. H�nen mielest��n syyt ovat seuraavat:
MuVon tallennuskapasiteetti on tietysti paljon pienempi kuin iPodin, mutta nykyp�iv�n� pystyy MuVon plugaamaan mihin tahansa koneeseen ja vaihtamaan vehkeess� olevat musat. iPodissa idea on, ett� kuljetat aina mukana kaiken musan mit� omistat.
- iPodiin ei voi helposti lis�t� musaa kuin k�ytt�m�ll� iTunes-ohjelmaa. MuVo taas on tavallinen USB-massamuisti. Sen kun kopioit sinne mit� haluat.
- MuVo on paljon kevyempi kuin iPod.
MuVon tallennuskapasiteetti on tietysti paljon pienempi kuin iPodin, mutta nykyp�iv�n� pystyy MuVon plugaamaan mihin tahansa koneeseen ja vaihtamaan vehkeess� olevat musat. iPodissa idea on, ett� kuljetat aina mukana kaiken musan mit� omistat.
100. kirjoitus
En huomannutkaan, mutta edellinen kirjoitus oli jo sadas! Onnittelut itselleni ja tietysti sille, kuka n�it� on lukenut. (Vaikka en kyll� ymm�rr� miksi joku lukisi...)
sunnuntaina, lokakuuta 17, 2004
Uutta ty�nt�voimaa avaruusaluksille
Avaruusalusten ty�nt�voima on t�h�n menness� perustunut siihen, ett� alus kuljettaa mukanaan jotain aihetta, jota sitten heitet��n aluksesta pois suurella nopeudella jotta saadaan aikaan aluksen liike vastakkaiseen suuntaan.
T�ss� on tietysti monia huonoja puolia: poisheitett�v� aine pit�� kuljettaa mukana, eli se lis�� aluksen massaa eli alus kiihtyy hitaammin; aine pit�� heitt�� pois mahdollisimman kovalla vauhdilla ja siihen tarvitaan jokin laite, useimmiten iso ja painava, eli sekin lis�� aluksen massaa ja huonontaa kiihtyvyytt�.
Aurinkopurjetta (solar sail) hy�dynt�v� alus voi unohtaa ajoaineen ja moottorin ja yksinkertaisesti purjehtia auringosta virtaavan s�teily-ja hiukkasvirran ty�nt�m�n�. T�m�n ratkaisun heikkous on aurinkotuulen heikkous. Paine, jonka aurinkotuuli saa aikaan on maan radalla noin 1 nanopascal ja se heikkenee et�isyyden neli�ss�. N�in heikon tuulen purjehdukseen tarvitaan todella iso ja kevyt purje ja sittenkin kiihtyvyys on h�vi�v�n pieni. Kyyti on ilmaista, mutta matka kest�� todella kauan.
Nyt on sitten Robert Winglee Washingtonin yliopistosta saanut p��h�ns�, ett� mit� jos k�ytett�isiin aurinkopurjetta, mutta ammuttaisiin purjeeseen suurinopeuksisia hiukkasia tehokkaalla s�detykill�, joka sijaitsee jossain maatakiert�v�ll� radalla. (Ks. linkki otsikossa) Tarpeeksi tehokas s�detykki pystyy h�nen mukaansa kiihdytt�m��n avaruusalusta niin, ett� Marsissa on mahdollista k�yd� 90 p�iv�ss�. Mielest�ni t�m�n tuuman heikkous on siin�, ett� jarruttamiseen tarvitaan samanlainen s�detykki m��r�np��ss�. Ent�s jos m��r�np��n s�detykki on toimitettu perille miehitt�m�tt�m�ll� lennolla ja se on jotenkin vahingoittunut tai ei muuten vaan toimi ihan oikein? Jarrutus j�� tekem�tt� ja matka sen kuin jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Kaikesta huolimatta t�m� ajatus tuntuu parhaimmalta tavalta tehd� avaruuslennoista k�yt�nn�llisi�. Pariksi kuukaudeksi on ehk� viel� mahdollista varustaa avaruusalukseen ruokaa, vett� ja hengitysilmaa mutta pitemmiksi ajoiksi aluksesta pit�isi rakentaa omavarainen kokonaisuus ja sellaista ei tiet��kseni ole yrityksist� huolimatta onnistuttu tekem��n.
Ja jos robottilennolla m��r�np��h�n toimitettu s�detykki j�� avaruuteen, ehk� ajatus ei ole niin mahdoton. NASA tuntuu osaavan toimittaa luotaimen Marsia kiert�v�lle radalle melko luotettavasti, mutta planeetan pinnalle laskeutuminen on jo paljon hankalampaa. Luotammehan me joka p�iv� henkemme erilaisten automaattien k�siin. Ehk� n�ihin s�detykkeihinkin voisi luottaa, kunhan niit� on riitt�v�sti testattu.
T�ss� on tietysti monia huonoja puolia: poisheitett�v� aine pit�� kuljettaa mukana, eli se lis�� aluksen massaa eli alus kiihtyy hitaammin; aine pit�� heitt�� pois mahdollisimman kovalla vauhdilla ja siihen tarvitaan jokin laite, useimmiten iso ja painava, eli sekin lis�� aluksen massaa ja huonontaa kiihtyvyytt�.
Aurinkopurjetta (solar sail) hy�dynt�v� alus voi unohtaa ajoaineen ja moottorin ja yksinkertaisesti purjehtia auringosta virtaavan s�teily-ja hiukkasvirran ty�nt�m�n�. T�m�n ratkaisun heikkous on aurinkotuulen heikkous. Paine, jonka aurinkotuuli saa aikaan on maan radalla noin 1 nanopascal ja se heikkenee et�isyyden neli�ss�. N�in heikon tuulen purjehdukseen tarvitaan todella iso ja kevyt purje ja sittenkin kiihtyvyys on h�vi�v�n pieni. Kyyti on ilmaista, mutta matka kest�� todella kauan.
Nyt on sitten Robert Winglee Washingtonin yliopistosta saanut p��h�ns�, ett� mit� jos k�ytett�isiin aurinkopurjetta, mutta ammuttaisiin purjeeseen suurinopeuksisia hiukkasia tehokkaalla s�detykill�, joka sijaitsee jossain maatakiert�v�ll� radalla. (Ks. linkki otsikossa) Tarpeeksi tehokas s�detykki pystyy h�nen mukaansa kiihdytt�m��n avaruusalusta niin, ett� Marsissa on mahdollista k�yd� 90 p�iv�ss�. Mielest�ni t�m�n tuuman heikkous on siin�, ett� jarruttamiseen tarvitaan samanlainen s�detykki m��r�np��ss�. Ent�s jos m��r�np��n s�detykki on toimitettu perille miehitt�m�tt�m�ll� lennolla ja se on jotenkin vahingoittunut tai ei muuten vaan toimi ihan oikein? Jarrutus j�� tekem�tt� ja matka sen kuin jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Kaikesta huolimatta t�m� ajatus tuntuu parhaimmalta tavalta tehd� avaruuslennoista k�yt�nn�llisi�. Pariksi kuukaudeksi on ehk� viel� mahdollista varustaa avaruusalukseen ruokaa, vett� ja hengitysilmaa mutta pitemmiksi ajoiksi aluksesta pit�isi rakentaa omavarainen kokonaisuus ja sellaista ei tiet��kseni ole yrityksist� huolimatta onnistuttu tekem��n.
Ja jos robottilennolla m��r�np��h�n toimitettu s�detykki j�� avaruuteen, ehk� ajatus ei ole niin mahdoton. NASA tuntuu osaavan toimittaa luotaimen Marsia kiert�v�lle radalle melko luotettavasti, mutta planeetan pinnalle laskeutuminen on jo paljon hankalampaa. Luotammehan me joka p�iv� henkemme erilaisten automaattien k�siin. Ehk� n�ihin s�detykkeihinkin voisi luottaa, kunhan niit� on riitt�v�sti testattu.
lauantaina, lokakuuta 16, 2004
Veera ratsasti yksin
Veera ratsastaa Pinkillä
Originally uploaded by sti.
Veera ratsasti tänään ensimmäistä kertaa yksin. Kokeneempi tyttö, joka käveli vierellä, ei pitänyt hevosesta kiinni, oli vaan varmistamassa, että hommat menee niin kuin pitää. Hienoa, Veera!
perjantaina, lokakuuta 15, 2004
Talvirenkaat alle
�isin, iltaisin ja aamuisin on ollut jo jonkun aikaa pakkasta. Ajattelin laittaa talvirenkaat alle jo hyviss� ajoin. Laitoin ne takaluukkuun ja menin autolla t�ihin. Renkaat olikin mukava vaihtaa ty�paikan parkkihallissa. Hommia helpotti sekin, ett� ty�kaveri tuli auttamaan. Lis�ksi parkkihallin autonpesupaikalla sai n�pp�r�sti pesty� suurimmat p****t kes�renkaista.
T�� oli hyv� homma. Huomattavasti mukavampaa ja vaivattomampaa kuin k�kki� pime�ss� ja kylm�ss� ja m�r�ss� kotitalon parkkipaikalla.
T�� oli hyv� homma. Huomattavasti mukavampaa ja vaivattomampaa kuin k�kki� pime�ss� ja kylm�ss� ja m�r�ss� kotitalon parkkipaikalla.
Gerber
Stockmannin Hulluilla P�ivill� myyd��n Gerberin monitoimity�kalua. Kyseess� on siis ns. Leatherman-klooni, mutta ilmeisesti laadukas sellainen. Kyseinen vehjes on malliltaan Multi-Plier 400 Compact Sport Black. Hinta oli 49,90?. Vempain ei ole viel� n�hnyt tositoimia, joten en voi suositella tai olla suosittelematta. Katsotaan mit� aika tuo tullessaan. Ainakin olen valmiina... :)
Hassua... Laatikossa lukee pienell� "A FISKARS BRAND COMPANY". Onkohan pieni suomalainen yhti� saanut lainaa ja k�ynyt ostelemassa kilpailijoita?
Hassua... Laatikossa lukee pienell� "A FISKARS BRAND COMPANY". Onkohan pieni suomalainen yhti� saanut lainaa ja k�ynyt ostelemassa kilpailijoita?
sunnuntaina, lokakuuta 10, 2004
Onko hyv� y�uni 3000 euron arvoinen?
Em�nt� haluaa uuden s�ngyn ja patjat. Min� olin sit� mielt�, ett� jos sellaiset kerran hankitaan, niin hankitaan sitten kerralla hyv�t, sill� k�yh�ll� ei ole varaa ostaa huonoa.
Askosta ja Familonilta saa kummaltakin pussijousitettuja patjoja, joissa on 5 vy�hykett� (hartioiden ja lantion alla on ohuemmat eli joustavammat jouset). Kaksi t�llaista patjaa tulisi maksamaan noin 1000 euroa.
Astetta hienompi ratkaisu on Tempur-patja. Hintatiedot eiv�t ole viel� aivan t�ysin selvill�, mutta luulisin, ett� kahden patjan hinta asettuu 2200-2500 euron tienoille. Tempur-patjoista suurin osa on vaahtomuovia ja p��llimm�inen 7 cm on Tempur-materiaalia, joka my�t�ilee vartaloa. Nopea kokeilu kaupassa tuntui todella mukavalta. Er��n keskustelufoorumin mukaan jotkut pit�v�t Tempur-patjoista todella paljon ja jotkut eiv�t ollenkaan.
Hintahaitarin yl�p��st� l�ytyy sitten Unikulman Bodyform-patja, joka tehd��n mittatilausty�n�. Siin�kin k�ytet��n pussijousia, mutta niit� on paljon (yli 600 neli�metrill�) ja jousien paksuus valitaan henkil�kohtaisen painemittauksen perusteella. Kaksi moista taidonn�ytett� maksaa noin 3000 euroa.
Nyt tuntuu silt�, ett� pit�isi tarkistaa suunta ja kompassilukema: onko hyv� y�uni todella 3000 euron arvoinen? Nukkuisinko enemm�n? (Nukkumiseen menee jo nyt liikaa aikaa ja sit� paitsi kuolema kuittaa univelat.) Parantaisiko se todella el�m�nlaatua niin paljon, ett� tuommoinen hinta kannattaa maksaa?
En tied�
Askosta ja Familonilta saa kummaltakin pussijousitettuja patjoja, joissa on 5 vy�hykett� (hartioiden ja lantion alla on ohuemmat eli joustavammat jouset). Kaksi t�llaista patjaa tulisi maksamaan noin 1000 euroa.
Astetta hienompi ratkaisu on Tempur-patja. Hintatiedot eiv�t ole viel� aivan t�ysin selvill�, mutta luulisin, ett� kahden patjan hinta asettuu 2200-2500 euron tienoille. Tempur-patjoista suurin osa on vaahtomuovia ja p��llimm�inen 7 cm on Tempur-materiaalia, joka my�t�ilee vartaloa. Nopea kokeilu kaupassa tuntui todella mukavalta. Er��n keskustelufoorumin mukaan jotkut pit�v�t Tempur-patjoista todella paljon ja jotkut eiv�t ollenkaan.
Hintahaitarin yl�p��st� l�ytyy sitten Unikulman Bodyform-patja, joka tehd��n mittatilausty�n�. Siin�kin k�ytet��n pussijousia, mutta niit� on paljon (yli 600 neli�metrill�) ja jousien paksuus valitaan henkil�kohtaisen painemittauksen perusteella. Kaksi moista taidonn�ytett� maksaa noin 3000 euroa.
Nyt tuntuu silt�, ett� pit�isi tarkistaa suunta ja kompassilukema: onko hyv� y�uni todella 3000 euron arvoinen? Nukkuisinko enemm�n? (Nukkumiseen menee jo nyt liikaa aikaa ja sit� paitsi kuolema kuittaa univelat.) Parantaisiko se todella el�m�nlaatua niin paljon, ett� tuommoinen hinta kannattaa maksaa?
En tied�
keskiviikkona, lokakuuta 06, 2004
Pitk�st� aikaa
Eip� ole tullut kirjoitettua mit��n pitk��n aikaan. On ollut aikamoinen kiire t�iss� ja loppu aika on mennyt vaimon sairastamisessa. Tai no, ei se nyt ihan hirve�n pahana ole pari viime viikkoa ollut. Pahempaakin on n�hty.
T�iss� ollaan just tekem�ss� release-candidaattia ja viime metreille asti on fiksattu bugeja. Uskaltaisin jopa sanoa, ett� j�lki on ollut hyv��. Vaikeuksia on ollut monia, mutta ne on useimmat voitettu tai ainakin v�liaikaisesti sel�tetty. Oikeastaan pit�isi olla nukkumassa t�h�n aikaan.
T�iss� ollaan just tekem�ss� release-candidaattia ja viime metreille asti on fiksattu bugeja. Uskaltaisin jopa sanoa, ett� j�lki on ollut hyv��. Vaikeuksia on ollut monia, mutta ne on useimmat voitettu tai ainakin v�liaikaisesti sel�tetty. Oikeastaan pit�isi olla nukkumassa t�h�n aikaan.
maanantaina, syyskuuta 20, 2004
Veera ketjukarusellissa
Veera ketjukarusellissa
Originally uploaded by sti.
K�ytiin Linnanm�en kes�n toiseksi viimeisen� viikonloppuna v�h�n huvittelemassa. T�m� oli viisas p��t�s. Tungokset olivat poissa. En ollut koskaan aikaisemmin n�hnyt Linnanm�ke� niin tyhjill��n. Oikeastaan mihink��n laitteeseen ei tarvinnut jonottaa (paitsi tietysti vuoristorataan.)
torstaina, syyskuuta 16, 2004
Flickr ja julkiset kuvat
Flickr-palvelussa on sittenkin mahdollista p��st� katsomaan kuvia ilman, ett� pit�� rekister�ity�. K�ytt�j�n pit�� vain kertoa Flickr:n asetuksissa mink�n�k�isen osoitteen takaa kuvia haluaa n�ytt��.
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2004
Flickr on kohtalaisen hyv�
Flickr on osoittautumassa kohtalaisen hyv�ksi systeemiksi, nyt kun alkuh�mmingeist� on selvitty...
Pari huomiota:
Pari huomiota:
- Flickr ei v�lit� siit� kuinka paljon levytilaa kuvasi viev�t, rajoittava tekij� on kaista. He sallivat vain 10 MB edest� kuvien latausta. (Huomasin t�m�n kun poistin muutaman kuvan ja latasin samoista kuvista paljon pienennetyt versiot. T�m�n j�lkeen upload-sivulla oleva mittari kertoi, ett� mun t�m�n kuukauden kapasiteetista on k�ytetty suurempi osa, eik� pienempi.)
- Kuvia, edes julkisia, ei ilmeisesti p��se katsomaan ilman, ett� luo oman tunnuksen. Sin�ll��n minulla ei ole mit��n t�t� vastaan, mutta kun vanhempani eiv�t osaa englantia ja eiv�t varmaan osaisi rekister�ity� vaikka kielt� osaisivatkin. Mieluusti haluaisin, ett� olisi mahdollista antaa heille URL, josta kuvat saisi n�kyviin ilman rekister�itymist� ja sis��nloggausta. Kaikki mummot ja papat eiv�t viel� ole ihan niin tietokoneviritettyj�...
- Kuvia ei saa haettua takaisin alkuper�isell� resoluutiolla, vaan korkeintaan 1024x768-kokoisena, aivan riippumatta siit�, mink�kokoisena kuva on Flickr:iin ladattu. Eli Flickr ei mitenk��n sovi kuvien ainoaksi s�ilytyspaikaksi. (Ei kai ole tarkoituskaan, mutta sanoin vaan silt� varalta, ettei joku j�� siihen harhaluuloon.)
sunnuntaina, syyskuuta 12, 2004
Flickr vastasi
Sain vastauksen Flickr:n johtajalta, jossa h�n vakuutti, ett� he eiv�t ikin� miss��n tilanteessa myisi osoitteita roskapostittajille. H�n sanoi, ett� h�nen postilaatikkoonsa tulee yli 6000 roskapostia p�iv�ss�, joten h�n tiet�� mik� ongelma roskaposti on.
Tietysti jos h�nell� on ty�ntekij�it�, eih�n h�n voi olla varma, ettei joku ole pihist�nyt osoitteita omin p�in.
Mutta eih�n minulla ole mit��n konkreettisia todisteita, joten luotetaan ihmisen sanaan t�m�n ensimm�isen kerran.
Sit�paitsi, jos he myyv�t osoitteita, joku muukin varmaan sen aikanaan huomaa.
Mutta aloitetaan siit�, ett� luotetaan kanssaihmiseen.
EIEIEI... voi kakka!
K�vin justiinsa l�pi saamani roskaposti Received-headerit ja n�ytt�� silt�, ett� olenkin saanut ne postit iki.fi:n kautta. IKI-osoitettani en antanut Flickr:lle. Voi herranjestas! Ett� nyt h�vett��! Amat��rim�inen moka. Anteeksi, Flickr. I'm sorry!
Eli nyt mun kaikkein tarkimmin vartioitu iki-osoite on sp�mmereiden listoissa...
Tietysti jos h�nell� on ty�ntekij�it�, eih�n h�n voi olla varma, ettei joku ole pihist�nyt osoitteita omin p�in.
Mutta eih�n minulla ole mit��n konkreettisia todisteita, joten luotetaan ihmisen sanaan t�m�n ensimm�isen kerran.
Sit�paitsi, jos he myyv�t osoitteita, joku muukin varmaan sen aikanaan huomaa.
Mutta aloitetaan siit�, ett� luotetaan kanssaihmiseen.
EIEIEI... voi kakka!
K�vin justiinsa l�pi saamani roskaposti Received-headerit ja n�ytt�� silt�, ett� olenkin saanut ne postit iki.fi:n kautta. IKI-osoitettani en antanut Flickr:lle. Voi herranjestas! Ett� nyt h�vett��! Amat��rim�inen moka. Anteeksi, Flickr. I'm sorry!
Eli nyt mun kaikkein tarkimmin vartioitu iki-osoite on sp�mmereiden listoissa...
lauantaina, syyskuuta 11, 2004
Flickr l�hett�� osoitteesi sp�mmereille
Juha Autero kehui Flickr-nimist� nettipalvelua, johon saa l�hett�� valokuviaan ja sielt� niit� voi jakaa kavereille ja vaikkapa l�hett�� omaan nettip�iv�kirjaan.
Tuntuuhan se toimivan, mutta Flickr:ll� ei ole ihan puhtaita jauhoja pussissaan.
Flickr vaatii rekister�itymisen ja osana sit� he haluavat toimivan s�hk�postiosoitteen (osoitteeseen l�hetet��n linkki, jota pit�� k�yd� klikkaamassa). Olin v�h�n nukuksissa kun menin aamuy�n pikkutunneilla rekister�itym��n ja tulin laittaneeksi siihen oman, oikean s�hk�postiosoitteeni. T�m� tapahtui aikaisin torstai-aamuna 9.9.
Perjantai-iltana postilaatikkooni oli saapunut yksi ugandalaiskirje. Ja nyt lauantaina tuli toinen. T�h�n osoitteeseen ei ole tullut 10 kuukauteen yht��n roskapostia koska olen ollut varovainen enk� ole antanut osoitetta kuin kavereille.
Onhan tietysti mahdollista, ett� osoitteeni on varastettu jonkun kaverini osoitekirjasta, mutta ajankohta vaan sattuu niin n�tisti osoittamaan Flickr:n suuntaan.
Lienee sanomattakin selv��, ett� en tule ostamaan Flickr:n maksullista palvelua.
Tuntuuhan se toimivan, mutta Flickr:ll� ei ole ihan puhtaita jauhoja pussissaan.
Flickr vaatii rekister�itymisen ja osana sit� he haluavat toimivan s�hk�postiosoitteen (osoitteeseen l�hetet��n linkki, jota pit�� k�yd� klikkaamassa). Olin v�h�n nukuksissa kun menin aamuy�n pikkutunneilla rekister�itym��n ja tulin laittaneeksi siihen oman, oikean s�hk�postiosoitteeni. T�m� tapahtui aikaisin torstai-aamuna 9.9.
Perjantai-iltana postilaatikkooni oli saapunut yksi ugandalaiskirje. Ja nyt lauantaina tuli toinen. T�h�n osoitteeseen ei ole tullut 10 kuukauteen yht��n roskapostia koska olen ollut varovainen enk� ole antanut osoitetta kuin kavereille.
Onhan tietysti mahdollista, ett� osoitteeni on varastettu jonkun kaverini osoitekirjasta, mutta ajankohta vaan sattuu niin n�tisti osoittamaan Flickr:n suuntaan.
Lienee sanomattakin selv��, ett� en tule ostamaan Flickr:n maksullista palvelua.
torstaina, syyskuuta 09, 2004
keskiviikkona, syyskuuta 08, 2004
MP3-tiedostojen nime�misest�
Niin vaikea asia kuin tiedostojen soittaminen aakkosnumeerisessa j�rjestyksess� onkin (siis ei ollenkaan), monet mediasoittimet tuntuvat suoriutuvan siit� ilman mink��nlaisia vaikeuksia. Siksi olinkin v�h�n yll�ttynyt, kun huomasin, ett� Creative MuVo soittaa tiedostot ilmeisestikin k��nteisess� j�rjestyksess�.
Ajattelin tallettaa kaiken olennaisen tiedon mp3-tiedoston nimeen ja siksi ohjeistin WMP:n nime�m��n tiedostot tyyliin artisti-levyn nimi-raidan numero-laulun nimi.mp3.
T�m� on siis liian vaikea rasti pikkukoneelle.
Kirjoitin p�tk�n pythonia, jolla nime�n tiedostot tyyliin raidan numero-laulun nimi.mp3
Tottakai sen voi tehd� hienomminkin, mutta kun olen vasta aloittelija Pythonin kanssa. (Parannettuja versioita voi l�hett�� t�nnep�in.) Ja tied�n, Perlill� tuo olisi ollut one-liner. Mutta kun Perli� ei ollut asennettuna juuri nyt.
Katsotaanpas miss� j�rjestyksess� MuVo nyt soittelee piisit.
Ajattelin tallettaa kaiken olennaisen tiedon mp3-tiedoston nimeen ja siksi ohjeistin WMP:n nime�m��n tiedostot tyyliin artisti-levyn nimi-raidan numero-laulun nimi.mp3.
T�m� on siis liian vaikea rasti pikkukoneelle.
Kirjoitin p�tk�n pythonia, jolla nime�n tiedostot tyyliin raidan numero-laulun nimi.mp3
import sys
import os
import os.path
mymusic = os.path.join(os.environ['HOMEDRIVE'],
os.environ['HOMEPATH'],
'My Documents',
'My Music')
for root, dirs, files in os.walk(mymusic):
mp3files = [f for f in files if f.endswith('.mp3')]
for f in mp3files:
os.rename(os.path.join(root, f),
os.path.join(root, '-'.join(f.split('-')[2:])))
Tottakai sen voi tehd� hienomminkin, mutta kun olen vasta aloittelija Pythonin kanssa. (Parannettuja versioita voi l�hett�� t�nnep�in.) Ja tied�n, Perlill� tuo olisi ollut one-liner. Mutta kun Perli� ei ollut asennettuna juuri nyt.
Katsotaanpas miss� j�rjestyksess� MuVo nyt soittelee piisit.
maanantaina, syyskuuta 06, 2004
Windows Media Player 10, vaihteeksi jotain hyv�
P�ivitin Windows Media Playerin versioon 10 (vanha oli 9). Ihme kyll�, Microsoft on lis�nnyt siihen mahdollisuuden koodata musiikkia MP3-muotoon entisen WMA:n lis�ksi. WMA tarjoaa saman ��nenlaadun kuin MP3, mutta v�hemm�ll� m��r�ll� bittej�. Siit� huolimatta rippaisin cd-levyni mieluiten MP3-muotoon, jotta voin kuunnella niit� ty�matkalla Creative MuVo:lla ja t�iss� vain plugata MuVon Linux-koneen USB-porttiin ja jatkaa kuuntelua. Nyt se on siis mahdollista.
Tai siis olisi jos usb toimisi Gentoo-Linuxissa. Tai ehk� se toimiikin. Ainakin toimi siin� Gentoossa, mik� mulla oli kotikoneessa. Jostain syyst� usb ei tunnu ollenkaan toimivan ty�koneessa. Saas n�hd�, olisiko huomenna hetki aikaa tutkia miksi, nyt kun eka beta-versio on saatu ovesta ulos.
Tai siis olisi jos usb toimisi Gentoo-Linuxissa. Tai ehk� se toimiikin. Ainakin toimi siin� Gentoossa, mik� mulla oli kotikoneessa. Jostain syyst� usb ei tunnu ollenkaan toimivan ty�koneessa. Saas n�hd�, olisiko huomenna hetki aikaa tutkia miksi, nyt kun eka beta-versio on saatu ovesta ulos.
sunnuntaina, elokuuta 22, 2004
N�pp�imist�
Verkkokauppa oli reilu ja otti DVD-kirjoittimen takaisin. Ty�kaveri kuitenkin osti samalla reissulla uuden n�pp�imist�n ja ne DVD-kirjoittimesta takaisin saadut rahat tietysti polttivat taskussa. Ostin min�kin sitten samanlaisen. Onhan se hienoa kun on n�pp�imist�, jossa on windows-nappula ja muutamia multimedian�pp�imi�. Lis�ksi t�m� n�pp�imist� on eritt�in tyylikk��n n�k�inen (Logitech UltraX keyboard.)
N�pp�intuntuma on v�h�n kummallinen, samanlainen kuin kannettavissa tietokoneissa.
Kumma kyll� en l�yt�nyt t�t� n�pp�imist�� Logitech weppisivulta. Onkohan t�m� joku vanha, markkinoilta poistunut malli.
DVD-kirjoitin myytiin ilman ohjelmistoa, se oli siis ilmeisesti tarkoitettu OEM-valmistajille, ei suoraan j�lleenmyyntiin.
My�s n�pp�imist�n laatikossa oli teksti: "Only to be used with new PCs, not to be sold separately." Mit��n softaa laatikossa ei ollut.
Ihmettelin miten Windowsille kerrotaan, ett� nyt on enemm�n n�pp�imi� k�yt�ss�. En keksinyt siihen mit��n keinoa. Merkillist� kyll� kaikki uudet n�pp�imet vaan maagisesti toimivat, vaikka Windows edelleen v�itt��, ett� mulla on "102-key international keyboard".
N�pp�intuntuma on v�h�n kummallinen, samanlainen kuin kannettavissa tietokoneissa.
Kumma kyll� en l�yt�nyt t�t� n�pp�imist�� Logitech weppisivulta. Onkohan t�m� joku vanha, markkinoilta poistunut malli.
DVD-kirjoitin myytiin ilman ohjelmistoa, se oli siis ilmeisesti tarkoitettu OEM-valmistajille, ei suoraan j�lleenmyyntiin.
My�s n�pp�imist�n laatikossa oli teksti: "Only to be used with new PCs, not to be sold separately." Mit��n softaa laatikossa ei ollut.
Ihmettelin miten Windowsille kerrotaan, ett� nyt on enemm�n n�pp�imi� k�yt�ss�. En keksinyt siihen mit��n keinoa. Merkillist� kyll� kaikki uudet n�pp�imet vaan maagisesti toimivat, vaikka Windows edelleen v�itt��, ett� mulla on "102-key international keyboard".
perjantaina, elokuuta 20, 2004
DVD-kirjoitin ei toimi
Pari p�iv�� sitten ostamani DVD-kirjoitin ei sitten suostu toimimaan, ainakaan Windows XP:n kanssa. Linuxia en kuitenkaan rupea asentamaan. Nero ei l�yd� asemaa ollenkaan ja itse asiassa Neron asennuslevyss� lukeekin, ett� toimii ainoastaan sen levyaseman kanssa, jonka mukana Nero tuli. Windows itse tunnistaa kyll�, ett� kyseess� on kirjoitava asema, mutta ep�onnistuu kirjoittamisessa eik� tietenk��n kerro mik� meni pieleen.
Verkkokauppa saa huomenna takaisin yhden kappaleen niit� 44,90 euron DVD-kirjoittimia. Ehk� se ilahduttaa jotakuta niist� 7:st� sellaisen tilanneesta mutta ei viel� saaneesta.
Verkkokauppa saa huomenna takaisin yhden kappaleen niit� 44,90 euron DVD-kirjoittimia. Ehk� se ilahduttaa jotakuta niist� 7:st� sellaisen tilanneesta mutta ei viel� saaneesta.
keskiviikkona, elokuuta 18, 2004
Verkkokauppa, mp3-soitin ja kuulokkeet
Verkkokauppa muutti Ruoholahteen tunnetuin seurauksin. Itsekin lankesin jonkinmoiseen ostovillitykseen ja ostin DVD-kirjoittimen (HP:n joku bulkkimalli, 44,90 eur) ja mp3-soittimen (Creative MuVo NX, 60 eur).
Mp3-soittimen mukana tulivat tyypilliseen tapaan nappikuulokkeet. Jostain kumman syyst� nappikuulokkeita taitaa olla vain yht� kokoa ja se koko on minun korvilleni liian suuri. Nappikuulokkeiden ��nenlaatukin oli aika huono. ��nenlaatu parani melkoisesti ja oli suorastaan yll�tt�v�n hyv� kun laitoin mp3-soittimeen ty�maalla k�ytt�m�ni isot Sonyn suljettua mallia olevat luurit. Ei siis muuta kuin ostamaan mp3-soittimelle parempia kuulokkeita.
Valitsin Anttilasta Sonyn luurit (45 eur, mallia en nyt muista), joissa ei ollut lainkaan sankaa, vaan ne ripustettiin korvalehtien p��lle. Erikoinen ratkaisu, joka ei kuitenkaan k�yt�nn�ss� ollut toimiva. K�velless� luurit t�risiv�t sen verran, ett� ne aiheuttivat tuhia h�ly��ni�. Pahin oli kuitenkin kuulokkeiden surkea ��nenlaatu. Diskantti suorastaan s�risi, keskialue oli ohut ja bassot loistivat kokonaan poissaolollaan. Kaiken huippu oli ett� kuulokkeiden laatikossa luki: "Turbo Bass Boost." Just joo. :) Olen saanut parempia kuulokkeita l�hikaupasta Coca-Cola-pullon kylki�isen� saadun radion mukana.
Palautin Sonyt heti seuraavana aamuna ja vahingosta viisastuneena painelin kauppaan, jossa on tietoa ja palvelua ja kuulokkeita voi kuunnella ennen ostop��t�st� (HifiStudio 17). Myyj� suositteli Koss:n Portapro -kuulokkeita. Luurit n�yttiv�t ihan lasten leluilta, mutta ��ni oli todella hyv�. Portapro on ilmeisesti jo 20 vuotta markkinoilla ollut klassikkomalli, johon hyvi� kuulokkeita verrataan. Valitettavasti 89 euron hinta tuntui liian kalliilta (verkkokaupasta olisi saanut 71 eurolla, mutta toimitusaika oli useita viikkoja.)
Myyj� ehdotti pienemm�lle budjetille Koss:n Sportapro -luureja. Vaikka Sportapro:n ��nenlaatu ei aivan ylt�nytk��n Portapro:n tasolle, katsoin sen 59 euron hinnan muodostavan ��nenlaadun kanssa sopivan kompromissin ja kaupat syntyiv�t.
Kotimatka junassa ja k�vely asemalta kotiin viel� vakuuttivat, ett� en tehnyt huonoja kauppoja.
Mp3-soittimen mukana tulivat tyypilliseen tapaan nappikuulokkeet. Jostain kumman syyst� nappikuulokkeita taitaa olla vain yht� kokoa ja se koko on minun korvilleni liian suuri. Nappikuulokkeiden ��nenlaatukin oli aika huono. ��nenlaatu parani melkoisesti ja oli suorastaan yll�tt�v�n hyv� kun laitoin mp3-soittimeen ty�maalla k�ytt�m�ni isot Sonyn suljettua mallia olevat luurit. Ei siis muuta kuin ostamaan mp3-soittimelle parempia kuulokkeita.
Valitsin Anttilasta Sonyn luurit (45 eur, mallia en nyt muista), joissa ei ollut lainkaan sankaa, vaan ne ripustettiin korvalehtien p��lle. Erikoinen ratkaisu, joka ei kuitenkaan k�yt�nn�ss� ollut toimiva. K�velless� luurit t�risiv�t sen verran, ett� ne aiheuttivat tuhia h�ly��ni�. Pahin oli kuitenkin kuulokkeiden surkea ��nenlaatu. Diskantti suorastaan s�risi, keskialue oli ohut ja bassot loistivat kokonaan poissaolollaan. Kaiken huippu oli ett� kuulokkeiden laatikossa luki: "Turbo Bass Boost." Just joo. :) Olen saanut parempia kuulokkeita l�hikaupasta Coca-Cola-pullon kylki�isen� saadun radion mukana.
Palautin Sonyt heti seuraavana aamuna ja vahingosta viisastuneena painelin kauppaan, jossa on tietoa ja palvelua ja kuulokkeita voi kuunnella ennen ostop��t�st� (HifiStudio 17). Myyj� suositteli Koss:n Portapro -kuulokkeita. Luurit n�yttiv�t ihan lasten leluilta, mutta ��ni oli todella hyv�. Portapro on ilmeisesti jo 20 vuotta markkinoilla ollut klassikkomalli, johon hyvi� kuulokkeita verrataan. Valitettavasti 89 euron hinta tuntui liian kalliilta (verkkokaupasta olisi saanut 71 eurolla, mutta toimitusaika oli useita viikkoja.)
Myyj� ehdotti pienemm�lle budjetille Koss:n Sportapro -luureja. Vaikka Sportapro:n ��nenlaatu ei aivan ylt�nytk��n Portapro:n tasolle, katsoin sen 59 euron hinnan muodostavan ��nenlaadun kanssa sopivan kompromissin ja kaupat syntyiv�t.
Kotimatka junassa ja k�vely asemalta kotiin viel� vakuuttivat, ett� en tehnyt huonoja kauppoja.
tiistaina, heinäkuuta 27, 2004
Puuhamaa - kivaa alle 10-vuotiaille
K�ytiin t�n��n Tervakosken Puuhamassa. Sis��np��sy alueelle maksoi 16 euroa sierainpari, mutta mit��n muita maksuja ei sitten ollutkaan eik� edes tarvittu mit��n ranneketta (yll�tt�v��!)
Puuhamaa on taivas alle 10-vuotiaille, mutta sit� vanhemmat tuskin jaksavat en�� innostua kiikuista ja leikkikentist�. Vesiliukum�et ovat tietysti kaikenik�isist� kivoja, mutta vanhemmille lapsille aivan liian kesyj�.
Lasten vanhemmat sitten ovatkin vaarassa pitk�sty� kuoliaiksi. Onhan se kiva katsella kun penskoilla on hauskaa, mutta koko p�iv� sellaista rupeaa kyll� k�ym��n hermoille. Ei t�m� sin�ll��n kauheasti haitannut, olin t�m�n tiedostanut jo etuk�teen, enk� odottanutkaan itse viihtyv�ni ihmeemmin.
Kaiken kukkuraksi ilma oli koko ajan semmoinen ukkosta hautova ja itsell�ni oli pieni alkava p��ns�rky. Katilla puhkesi oikein kunnon migreeni kesken iltap�iv�n ja vaikka h�n kuinka sinnitteli ja popsi l��kkeit�, l�hdettiin me lopulta kotiin jo pari tuntia ennen sulkemisaikaa.
Luulen, ett� menn��n viel� ensi kes�n� uudelleen, mutta en usko, ett� Veeraa jaksaa kiinnostaa en�� sen j�lkeen.
Pari hienoutta voisi mainita:
Vesiliukum�kien vauhti on mitoitettu niin, ett� pienet lapset saavat hiukan tuntea vauhdin hurmaa, mutta vauhti ei kuitenkaan kasva niin suureksi, ett� vahinkoja tapahtuisi. Lis�ksi liukum�et loppuvat 60 cm syv��n veteen.
Toinen positiivinen yll�tys olivat siistit vessat. Eiv�t mit��n luksusta, mutta siivotut ja hajuttomat. T�h�n ei varmaan ole p��sty muuten kuin rankalla siivouksella, el�mmeh�n kadullekusijoiden luvatussa maassa, jossa harva se p�iv� saa n�hd� kuinka isolla osalla lajitovereista on j��nyt pottakoulutus puolitiehen.
Puuhamaa on taivas alle 10-vuotiaille, mutta sit� vanhemmat tuskin jaksavat en�� innostua kiikuista ja leikkikentist�. Vesiliukum�et ovat tietysti kaikenik�isist� kivoja, mutta vanhemmille lapsille aivan liian kesyj�.
Lasten vanhemmat sitten ovatkin vaarassa pitk�sty� kuoliaiksi. Onhan se kiva katsella kun penskoilla on hauskaa, mutta koko p�iv� sellaista rupeaa kyll� k�ym��n hermoille. Ei t�m� sin�ll��n kauheasti haitannut, olin t�m�n tiedostanut jo etuk�teen, enk� odottanutkaan itse viihtyv�ni ihmeemmin.
Kaiken kukkuraksi ilma oli koko ajan semmoinen ukkosta hautova ja itsell�ni oli pieni alkava p��ns�rky. Katilla puhkesi oikein kunnon migreeni kesken iltap�iv�n ja vaikka h�n kuinka sinnitteli ja popsi l��kkeit�, l�hdettiin me lopulta kotiin jo pari tuntia ennen sulkemisaikaa.
Luulen, ett� menn��n viel� ensi kes�n� uudelleen, mutta en usko, ett� Veeraa jaksaa kiinnostaa en�� sen j�lkeen.
Pari hienoutta voisi mainita:
Vesiliukum�kien vauhti on mitoitettu niin, ett� pienet lapset saavat hiukan tuntea vauhdin hurmaa, mutta vauhti ei kuitenkaan kasva niin suureksi, ett� vahinkoja tapahtuisi. Lis�ksi liukum�et loppuvat 60 cm syv��n veteen.
Toinen positiivinen yll�tys olivat siistit vessat. Eiv�t mit��n luksusta, mutta siivotut ja hajuttomat. T�h�n ei varmaan ole p��sty muuten kuin rankalla siivouksella, el�mmeh�n kadullekusijoiden luvatussa maassa, jossa harva se p�iv� saa n�hd� kuinka isolla osalla lajitovereista on j��nyt pottakoulutus puolitiehen.
sunnuntaina, heinäkuuta 25, 2004
Viel� admin-oikeusista
Se mik� todella raivostuttaa on se, ett� kun ohjelma vaatii admin-oikeudet ja sen raportoi bugina, ohjelmat tekij�t vaan vastaavat, ett� "aivan, valitettavasti admin-oikeudet vaaditaan". Ei edes selityst� miksi n�in on. Tuntuu, ett� se ei heid�n mielest��n ole edes bugi, se nyt vaan on niin, v�h�n niin kuin luonnonlaki, niin kuin ett� nyt sataa ja kohta paistaa.
Dr.Divx vaatii admin-oikeudet
Ostin viime joulun tienoilla softan nimelt� Dr.Divx, jolla on todella helppoa tehd� divx-koodattuja videoita. Niihin aikoihin koneessa oli WinXP ja k�ytt�j�tunnuksellani kuului Administrators-ryhm��n. Nyky��n puuhastelen k�ytt�j�tunnuksella, joka kuuluu vain Users-ryhm��n.
Dr.Divx:t� on ilmestynyt uusi versio, 1.0.5. P�ivitin sen eilen. Aikaisempi 1.0.4-versio ei suostunut toimimaan kunnolla jos sit� ei ajettu admin-oikeuksilla. K�ynnistin sen siis klikkaamalla ikonia oikealla nappulalla ja komentamalla "Run As..." ja ajoin sen Administratorina.
Nyt versio 1.0.5 ei toimi en�� edes noin k�ynnistettyn�. Se toimii ainoastaan kun sen ajaa admin-oikeuksin varustetulla k�ytt�j�tunnuksella, jolla on kirjauduttu sis��n.
Ei hyv�lt� vaikuta. Alan pikkuhiljaa saamaan tarpeekseni...
Dr.Divx:t� on ilmestynyt uusi versio, 1.0.5. P�ivitin sen eilen. Aikaisempi 1.0.4-versio ei suostunut toimimaan kunnolla jos sit� ei ajettu admin-oikeuksilla. K�ynnistin sen siis klikkaamalla ikonia oikealla nappulalla ja komentamalla "Run As..." ja ajoin sen Administratorina.
Nyt versio 1.0.5 ei toimi en�� edes noin k�ynnistettyn�. Se toimii ainoastaan kun sen ajaa admin-oikeuksin varustetulla k�ytt�j�tunnuksella, jolla on kirjauduttu sis��n.
Ei hyv�lt� vaikuta. Alan pikkuhiljaa saamaan tarpeekseni...
PocketPC vaatii admin-oikeudet
Mulla on WinXP:ss� yksi k�ytt�j�tunnus, joka kuuluu Administrators-ryhm��n, mutta en juuri k�yt� sit� muuhun kuin ohjelmien poistamiseen (koska en ole keksinyt miten control-panelin voi k�ynnist�� Administrator-k�ytt�j�n�). T�ll� k�ytt�j�tunnuksella kaikki toimii hienosti: Ohjelmia voi asentaa ja poistaa, tietoja ja tiedostoja voi synkronoida.
Kun ollaan koneessa tavallisella k�ytt�j�tunnuksella, PocketPC haluaa muodostaa uuden "partnershipin" joka kerran kun iPAQ kytkeytyy Windowsiin. T�m� on sik�li ik�v��, ett� iPAQ t�ytyy aina nimet� uudelleen, koska samaa nime� kuin edellisell� kerralla ei voi en�� k�ytt��.
"Partnershipin" muodostamisen j�lkeen tietoja ja tiedostoja voi synkata, mutta ohjelmien asentaminen jotenkin jumiutuu, vaikka asennusohjelma olisikin k�ynnistetty "Run As..." toiminnolla niin, ett� se py�rii Administratorin oikeuksilla.
Pit�isk�h�n vaan laittaa oma tunnus Administrators-ryhm��n ja sitten voisi olla onnellinen kun kaikki vaan toimii. Mit�s v�li� tietoturvalla on? Ja sit� vartenhan meill� on virustentorjuntaohjelmat, eik�
Kun ollaan koneessa tavallisella k�ytt�j�tunnuksella, PocketPC haluaa muodostaa uuden "partnershipin" joka kerran kun iPAQ kytkeytyy Windowsiin. T�m� on sik�li ik�v��, ett� iPAQ t�ytyy aina nimet� uudelleen, koska samaa nime� kuin edellisell� kerralla ei voi en�� k�ytt��.
"Partnershipin" muodostamisen j�lkeen tietoja ja tiedostoja voi synkata, mutta ohjelmien asentaminen jotenkin jumiutuu, vaikka asennusohjelma olisikin k�ynnistetty "Run As..." toiminnolla niin, ett� se py�rii Administratorin oikeuksilla.
Pit�isk�h�n vaan laittaa oma tunnus Administrators-ryhm��n ja sitten voisi olla onnellinen kun kaikki vaan toimii. Mit�s v�li� tietoturvalla on? Ja sit� vartenhan meill� on virustentorjuntaohjelmat, eik�
lauantaina, heinäkuuta 24, 2004
PocketPC-murheita
Tulin tehneeksi tyhm�n tempun kun hankin iPAQ 3850:n (PocketPC 2002) jokunen vuosi sitten. Mutta kun halvalla sain. (Sulo Vilen -syndrooma)
Yleisi� PocketPC-laitteen huonoja puolia:
Nimenomaan iPAQ:n huonoja puolia:
Ajattelin viritt�� ActiveSyncin kotikoneeseen. Tietystik��n en pysty s�hk�posteja siihen synkkaamaan koska postiohjelmani on t�ll� hetkell� Opera. Tai ehk� pystynkin, jos saan iPAQ:n lukemaan samaa IMAP-postilaatikkoa kuin Operakin.
Ja nyt kun kotikoneessa on Windows, voisi ottaa selv�� siit� PocketPC-SDK:sta.
PocketPC:n hyvi� puolia:
Yleisi� PocketPC-laitteen huonoja puolia:
- Outlook on ainut ohjelma, jonka kanssa s�hk�postit ja kalenterit voi synkata. Toisaalta, miksi Microsoft olisi mit��n muuta halunnutkaan tukea? iPAQ:n mukana tulee Outlook 2002, mutta kun pelk��n ett� sen k�ytt�minen tekee minunkin koneestani virusten levitt�j�n.
- PocketPC-synkkaus on huonosti tuettu Linuxissa. (Jotain softaa siihen l�ytyy, mutta aika beettaa viel�).
- Ikkunoiden sulkeminen ei sulje ohjelmia ja ohjelmat t�ytyy kuitenkin sulkea, koska muuten muisti fragmentoituu tai loppuu kokonaan.
- Ilmaisohjelmia ei juuri l�ydy. Tarjontaa on vaikka mink�laista, mutta kaikki maksavat pari-kolmekymment� dollaria.
- Jos v�rkkiin asentaisi Linuxin, kirjoittaminen muuttuisi aika hankalaksi. PocketPC-Linuxissa ei ilmeisesti ole kirjoituksentunnistusta eik� edes n�pp�imist�n kuvaa ruudun alalaidassa. Sen sijaan Linux k�ytt�� kaikkia koneen 6 nappulaa n�pp�imist�n�. Mahtaa kirjoittaminen olla hankalaa jos n�pp�imist�ss� on vain 6 n�pp�int�!
- Omien ohjelmien kirjoittaminen PocketPC:lle on hankalampaa kuin Palmille. PocketPC-ohjelmien tekeminen vaatii ainakin Windows-koneen ja siihen jonkun PocketPC-SDK:n, joka ei tiet��kseni ole ilmainen. Palm-ohjelmia voi koodailla ja k��nt�� Linuxissa.
Nimenomaan iPAQ:n huonoja puolia:
- V�rin�ytt� (sy� enemm�n virtaa ja vaatii taustavalon).
- Taustavalon saa yleens� syttym��n vain valoisassa (miss� sit� ei tarvita).
- Akku pit�� muistaa ladata parin p�iv�n v�lein. Jos akku j�� viikoksi lataamatta, koko muisti tyhjenee. Kaikki ohjelmat joutuu asentamaan uudelleen.
Ajattelin viritt�� ActiveSyncin kotikoneeseen. Tietystik��n en pysty s�hk�posteja siihen synkkaamaan koska postiohjelmani on t�ll� hetkell� Opera. Tai ehk� pystynkin, jos saan iPAQ:n lukemaan samaa IMAP-postilaatikkoa kuin Operakin.
Ja nyt kun kotikoneessa on Windows, voisi ottaa selv�� siit� PocketPC-SDK:sta.
PocketPC:n hyvi� puolia:
- Siin� on iso muisti (moniin Palm-malleihin verrattuna), 64 MB
- V�rin�ytt� on n�tti.
- Microsoftin Reader, eKirjojen lukuohjelma, on eritt�in hyv�, tosin minulla ei ole kokemusta esim. Adoben eKirja-lukuohjelmasta tai vastaavista Palm-sovelluksista.
- Kuulokeliit�nt� ja Media Player tekev�t siit� k�ytt�kelpoisen MP3-soittimen.
Kuvien skaalausta
Olen viime p�ivin� kaivannut kovasti Picasan kuvanskaalaus-toimintoa. Weppisivuille ja s�hk�postiin ei viitsisi laittaa parhaalla laadulla otettuja digikuvia. Olen jotenkin tullut siihen tulokseen, ett� 1024x768 on hyv� resoluutio weppisivuille tai s�hk�postiin.
Kun en (ainakaan toistaiseksi) ole aikonut hankkia Photoshoppia tai mit��n sen klooneista, v�s�sin pienen skriptin, joka hoitaa kuvien pienennyksen.
Jotta skripti toimisi, pit�� ensin asentaa Python Imaging Library
Skripti siis pienent�� kuvan ja tallettaa sen My Pictures -hakemistoon. Jotta sen k�ytt� olisi mukavaa, tein seuraavan bat-skriptin ja sijoitin SendTo-hakemistoon shortcutin battin:
Nyt voin klikata mit� tahansa kuvaa oikealla hiiren nappulalla ja l�hett�� sen pienennettyn� omaan My Pictures-hakemistooni.
Kun en (ainakaan toistaiseksi) ole aikonut hankkia Photoshoppia tai mit��n sen klooneista, v�s�sin pienen skriptin, joka hoitaa kuvien pienennyksen.
import Image
import sys
import os
mypictures = os.path.join(os.environ['HOMEDRIVE'],
os.environ['HOMEPATH'],
'My Documents',
'My Pictures')
for i in sys.argv[1:]:
img = Image.open(i)
if img.size[0] > img.size[1]:
img2 = img.resize((1024, 768))
else:
img2 = img.resize((768, 1024))
img2.save(os.path.join(mypictures, os.path.basename(i)))
Jotta skripti toimisi, pit�� ensin asentaa Python Imaging Library
Skripti siis pienent�� kuvan ja tallettaa sen My Pictures -hakemistoon. Jotta sen k�ytt� olisi mukavaa, tein seuraavan bat-skriptin ja sijoitin SendTo-hakemistoon shortcutin battin:
@echo off
c:\python23\python "C:\Kuvan pienennys\PhotoResizer.py" %1%
explorer "%HOMEDRIVE%%HOMEPATH%\My Documents\My Pictures"
Nyt voin klikata mit� tahansa kuvaa oikealla hiiren nappulalla ja l�hett�� sen pienennettyn� omaan My Pictures-hakemistooni.
keskiviikkona, heinäkuuta 21, 2004
Ratsastusta
Oltiin t�n��n koko perhe ratsastamassa. T�m� oli Veeralle 2. ratsastustunti, Katihan on ratsastanut nuorempana vuosikausia ja itselleni t�m� oli ensimm�inen oikea ratsastustunti. Olen kerran aikaisemmin istunut hevosen sel�ss�, mutta silloin minulle ei opetettu mit��n.
Nyt osaan k�ynnist�� hevosen, panna vaihteen silm��n ja kulkea eteenp�in kahdella eri nopeudella. Ja pys�ytyskin onnistuu. Ohjaus on viel� v�h�n hankalaa. Suunta saattaa muuttua tai olla muuttumatta ja uusi suunta voi olla ihan minnep�in vain.
Ei opetus nytk��n kovin yksil�llist� ollut, mutta tuntuu, ett� ainakin jotain onnistui. Ehk� toistetaan temppu viel� joskus ja s��det��n sitten oppi kohdalleen.
Kuvia ei valitettavasti ole kun kerran kaikki oltiin hevosten p��ll� eik� kukaan ollut kuvaamassa.
Nyt osaan k�ynnist�� hevosen, panna vaihteen silm��n ja kulkea eteenp�in kahdella eri nopeudella. Ja pys�ytyskin onnistuu. Ohjaus on viel� v�h�n hankalaa. Suunta saattaa muuttua tai olla muuttumatta ja uusi suunta voi olla ihan minnep�in vain.
Ei opetus nytk��n kovin yksil�llist� ollut, mutta tuntuu, ett� ainakin jotain onnistui. Ehk� toistetaan temppu viel� joskus ja s��det��n sitten oppi kohdalleen.
Kuvia ei valitettavasti ole kun kerran kaikki oltiin hevosten p��ll� eik� kukaan ollut kuvaamassa.
Picasa on p***a
Picasan k�ytt�j�n on oltava koneessa yll�pit�j�n oikeuksilla! Voi HERRANJESTAS! Miten kukaan voi vuonna 2004 kirjoittaa tuollaista softaa? Kyll�h�n tuon ymm�rt�isi, jos Picasa olisi tehty vuonna 1996, mutta kun se on melko tuore (tai silt� se ainakin vaikuttaa.)
Eih�n t�t� nyky� en�� voi k�ytt�� tietokonetta sellaisilla oikeuksilla, ett� on mahdollista esim. muuttaa ja poistaa k�ytt�j�rjestelm�n tiedostoja tai asentaa ohjelmia. Juuri t�st� syyst�h�n virukset ja madot levi�v�t Windowsissa niin helposti.
Windows itse tarjoaa kyll� mahdollisuuden luoda k�ytt�j�tunnuksen, jolla ei pysty muuttamaan koneen asetuksia, asentamaan ohjelmia tai ylip��ns� kirjoittamaan mihink��n muualle kuin "My Documents" -kansioon.
Itse asiassa t�m� on jopa oletus uusille k�ytt�j�tunnuksille.
Alkaa olla niin, ett� Microsoftia ei en�� voi syytt�� virusten levi�misest�. Syyp�it� ovat Windows-ohjelmien kirjoittajat. He tekev�t usein ohjelmat niin, ett� ne eiv�t toimi ilman t�ysi� oikeuksia. Joskus ohjelmat toimivat osittain ja joskus, kuten Picasa, ne eiv�t edes k�ynnisty tavallisen k�ytt�j�n oikeuksilla.
Normaaleja ihmisi� t�llaiset asiat eiv�t voisi enemp�� kiinnostaa. He vain haluavat tehd� tietokoneella jotain kivaa. Ja jos ainut tapa saada tietokone leikkim��n n�tisti on k�ytt�� sit� t�ysill� yll�pit�j�n oikeuksilla, n�in tehd��n.
Mutta ei t�ss� huushollissa. Meille ei virukset pesiydy.
Picasa l�htee koneesta ett� heilahtaa. S��li, oli hieno ja helppok�ytt�inen softa, joka olisi helpottanut monia asioita.
Kokeillaan seuraavaksi sit� Adoben ohjelmaa... Mik�h�n sen nimi nyt olikaan?
T�ll� hetkell� tunnettuja ohjelmia, jotka vaativat yll�pit�j�n oikeudet: Dr.Divx, Picasa ja Nero. (Tosin Neroon saa lis�palikan, jonka avulla pystyy antamaan oikeudet kirjoittaa cd-levyj� "Nero users" -ryhm�n j�senille. Toimii.)
Eih�n t�t� nyky� en�� voi k�ytt�� tietokonetta sellaisilla oikeuksilla, ett� on mahdollista esim. muuttaa ja poistaa k�ytt�j�rjestelm�n tiedostoja tai asentaa ohjelmia. Juuri t�st� syyst�h�n virukset ja madot levi�v�t Windowsissa niin helposti.
Windows itse tarjoaa kyll� mahdollisuuden luoda k�ytt�j�tunnuksen, jolla ei pysty muuttamaan koneen asetuksia, asentamaan ohjelmia tai ylip��ns� kirjoittamaan mihink��n muualle kuin "My Documents" -kansioon.
Itse asiassa t�m� on jopa oletus uusille k�ytt�j�tunnuksille.
Alkaa olla niin, ett� Microsoftia ei en�� voi syytt�� virusten levi�misest�. Syyp�it� ovat Windows-ohjelmien kirjoittajat. He tekev�t usein ohjelmat niin, ett� ne eiv�t toimi ilman t�ysi� oikeuksia. Joskus ohjelmat toimivat osittain ja joskus, kuten Picasa, ne eiv�t edes k�ynnisty tavallisen k�ytt�j�n oikeuksilla.
Normaaleja ihmisi� t�llaiset asiat eiv�t voisi enemp�� kiinnostaa. He vain haluavat tehd� tietokoneella jotain kivaa. Ja jos ainut tapa saada tietokone leikkim��n n�tisti on k�ytt�� sit� t�ysill� yll�pit�j�n oikeuksilla, n�in tehd��n.
Mutta ei t�ss� huushollissa. Meille ei virukset pesiydy.
Picasa l�htee koneesta ett� heilahtaa. S��li, oli hieno ja helppok�ytt�inen softa, joka olisi helpottanut monia asioita.
Kokeillaan seuraavaksi sit� Adoben ohjelmaa... Mik�h�n sen nimi nyt olikaan?
T�ll� hetkell� tunnettuja ohjelmia, jotka vaativat yll�pit�j�n oikeudet: Dr.Divx, Picasa ja Nero. (Tosin Neroon saa lis�palikan, jonka avulla pystyy antamaan oikeudet kirjoittaa cd-levyj� "Nero users" -ryhm�n j�senille. Toimii.)
Kati kyn�ilee
Kati, siis rakas vaimoni, on h�nkin aloittanut nettip�iv�kirjan, siis blogin, jonne h�n aikoo kirjoitella juttuja kaiken maailman matelijoista, joita meill� on talo v��r�ll��n.
Osoite on http://vaavit.blogspot.com
Kuviakin lienee luvassa, kunhan keksin miten Picasa suostuu toimimaan useammalla k�ytt�j�ll� samassa koneessa.
Osoite on http://vaavit.blogspot.com
Kuviakin lienee luvassa, kunhan keksin miten Picasa suostuu toimimaan useammalla k�ytt�j�ll� samassa koneessa.
maanantaina, heinäkuuta 19, 2004
Ihmiset eiv�t juuri muutu
Hauska n�hd�, ett� Alan Kay ei ole muuttunut yht��n siit� kun olin kuuntelemassa h�nen puhettaan 3. WWW-konferenssissa 1995.
H�n oli jo silloin sit� mielt�, ett� tietotekniikan alalla tehd��n asioita v��rin ja muistan erityisesti kun h�n puheensa lopuksi sanoi, ett� HTML ja HTTP ovat kuin MSDOS: hieno alku, mutta kehityksen on ment�v� nopeasti eteenp�in eik� pys�hdytt�v� niihin, muuten niist� ei p��se eroon pitk��n, pitk��n aikaan. H�n sanoi, ett� jos ei 2 vuodessa tule jotain parempaa systeemi�, joka korvaa HTML:n ja HTTP:n, me el�mme niiden kanssa viel� vuosikymmeni�.
Pelk��np�, ett� h�n oli oikeassa.
H�n oli jo silloin sit� mielt�, ett� tietotekniikan alalla tehd��n asioita v��rin ja muistan erityisesti kun h�n puheensa lopuksi sanoi, ett� HTML ja HTTP ovat kuin MSDOS: hieno alku, mutta kehityksen on ment�v� nopeasti eteenp�in eik� pys�hdytt�v� niihin, muuten niist� ei p��se eroon pitk��n, pitk��n aikaan. H�n sanoi, ett� jos ei 2 vuodessa tule jotain parempaa systeemi�, joka korvaa HTML:n ja HTTP:n, me el�mme niiden kanssa viel� vuosikymmeni�.
Pelk��np�, ett� h�n oli oikeassa.
Aurinkolasit MP3-soittimella!
Mik� on kaikkein �rsytt�vint� mp3-soittimissa tai cd-soittimissa tai radioissa? No tietysti piuhat soittimen ja kuulokkeiden v�lill�. Aina ne sotkeentuvat jonnekin tai tarttuvat kiinni jos ei muualle niin takin kaulukseen tai repun hihnan alle ja repiv�t kuulokkeet p��st�. Kun koko homma integroidaan aurinko- tai silm�laseihin, p��st��n piuhoista eroon. T�� voi olla hieno idea.
Toisaalta, soittimen on parasta olla todella kevyt. Lasit valuvat helposti nen�ll� alasp�in ja ylim��r�inen paino vain pahentaa valumista.
Ent� miten soitin ladataan? Joutuuko lasit ottamaan pois p��st�? Ent� jos tarvitsee laseja n�hd�kseen? Pit��k� olla toiset lasit, joita k�ytet��n sill� aikaa kun soittimella varustettujen lasien akkua ladataan?
Toisaalta, soittimen on parasta olla todella kevyt. Lasit valuvat helposti nen�ll� alasp�in ja ylim��r�inen paino vain pahentaa valumista.
Ent� miten soitin ladataan? Joutuuko lasit ottamaan pois p��st�? Ent� jos tarvitsee laseja n�hd�kseen? Pit��k� olla toiset lasit, joita k�ytet��n sill� aikaa kun soittimella varustettujen lasien akkua ladataan?
lauantaina, heinäkuuta 17, 2004
Iltap�iv� S�rk�nniemess�
Kaikenlaisten juttujen takia ei p��sty S�rk�nniemeen ennen kello 15:a tai oikeastaan oltiin huvipuistossa vasta klo 16. Mutta parempi my�h��n kuin ei ollenkaan.
En ole koskaan ennen n�hnyt delfiinej� omin silmin ja t�ytyy sanoa, ett� se oli hienoa. Ihan tippa tuli silm�nurkkaan.
Siell� oli my�s upea akvaario, jossa oli my�s matelijoita, joista upein oli t�m� iso iguaani.
N�sinneulassakin k�ytiin ja n�k�alat olivat hulppeat ja korvat sanoivat poks. Hissi oli erityisen tyylik�s: Liikkeelle l�ht� ja pys�hdys olivat t�ysin huomaamattomia, nopeudesta tinkim�tt�. Paras hissi miss� olen ikin� matkustanut.
Jokusessa laitteessakin k�ytiin, vaikka t�m� retki k�ytettiinkin p��asiassa muihin kohteisiin.
Lasten el�intarha oli melko hyv�, tosin mainosten perusteella olisi luullut, ett� el�imi� p��see kyhnytt�m��n ja paijaamaan. N�in ei kuitenkaan ollut. Paikka liev�sti sanoen tuoksahti orgaanisille oheistuotteille, mutta seh�n on ymm�rrett�v��. Poniratsastus kuitenkin pelasti paljon. Mutta miksi ihmeess� siit� piti maksaa 2 euroa vaikka oli ranneke?
Kaikenkaikkiaan S�rk�nniemi oli hieno paikka. N�ht�v�� ja teht�v�� on oikeastaan v�h�n liikaakin. Pit�isi olla Tampereella y�t� ja tulla S�rk�nniemeen toiseksikin p�iv�ksi. Jos nyt jotain saisi toivoa niin enemm�n parkkipaikkoja l�helle huvipuistoa. Auto piti j�tt�� jossain huitsin nevadassa olevalle parkkialueelle, josta oli bussikuljetus S�rk�nniemeen. T�m� toimi hyvin huvipuistoon tullessa, mutta illalla kaikki tietysti l�htiv�t samaan aikaan ja bussit parkkialueille olivat aivan t�ynn� v�syneit� ja k�rsim�tt�mi� ihmisi�
En ole koskaan ennen n�hnyt delfiinej� omin silmin ja t�ytyy sanoa, ett� se oli hienoa. Ihan tippa tuli silm�nurkkaan.
Siell� oli my�s upea akvaario, jossa oli my�s matelijoita, joista upein oli t�m� iso iguaani.
N�sinneulassakin k�ytiin ja n�k�alat olivat hulppeat ja korvat sanoivat poks. Hissi oli erityisen tyylik�s: Liikkeelle l�ht� ja pys�hdys olivat t�ysin huomaamattomia, nopeudesta tinkim�tt�. Paras hissi miss� olen ikin� matkustanut.
Jokusessa laitteessakin k�ytiin, vaikka t�m� retki k�ytettiinkin p��asiassa muihin kohteisiin.
Lasten el�intarha oli melko hyv�, tosin mainosten perusteella olisi luullut, ett� el�imi� p��see kyhnytt�m��n ja paijaamaan. N�in ei kuitenkaan ollut. Paikka liev�sti sanoen tuoksahti orgaanisille oheistuotteille, mutta seh�n on ymm�rrett�v��. Poniratsastus kuitenkin pelasti paljon. Mutta miksi ihmeess� siit� piti maksaa 2 euroa vaikka oli ranneke?
Kaikenkaikkiaan S�rk�nniemi oli hieno paikka. N�ht�v�� ja teht�v�� on oikeastaan v�h�n liikaakin. Pit�isi olla Tampereella y�t� ja tulla S�rk�nniemeen toiseksikin p�iv�ksi. Jos nyt jotain saisi toivoa niin enemm�n parkkipaikkoja l�helle huvipuistoa. Auto piti j�tt�� jossain huitsin nevadassa olevalle parkkialueelle, josta oli bussikuljetus S�rk�nniemeen. T�m� toimi hyvin huvipuistoon tullessa, mutta illalla kaikki tietysti l�htiv�t samaan aikaan ja bussit parkkialueille olivat aivan t�ynn� v�syneit� ja k�rsim�tt�mi� ihmisi�
torstaina, heinäkuuta 15, 2004
Blog-by-mail
Testataan blog-by-mail -toimintoa. Voishan se olla hienoa kun voi blogata
mistä vaan mistä voi lähettää mailia.
mistä vaan mistä voi lähettää mailia.
Hevoset haisee
Oltiin t�n��n ratsastustallilla. Meid�n 8-vuotias tytt� on hurahtanu hevosiin. Mun mielest� hevoset haisee. Ja ne vaatii ruokaa silloinkin kun niill� ei ajeta. Ja niiden ajaminen n�ytt�� paljon vaikeammalta kuin auton. Ja ne pieree. Ja tuottaa muitakin biologisia oheistuotteita.
torstaina, heinäkuuta 08, 2004
Loma ja mit� lomalla yleens� tapahtuu
Jotenkin tuntuu silt�, ett� mun loma yleens� alkaa kotikoneen k�ytt�j�rjestelm�n vaihdolla. T�m� on tapahtunut jo kai ainakin nelj�n� kes�n� per�j�lkeen.
On kokeiltu Linuxia, FreeBSD:t�, QNX:��, Linuxia, Windowsia, Linuxia ja nyt kun loma alkoi, vaihdoin taas Windowsiin.
T�ll� kertaa vaihto oli jo aika suurit�inen. Piti sent��n polttaa cd:lle aikamoinen m��r� dataa. Ett� tulikin ostettua se 160 gigan levy viime talvena... Onneksi se ei ollut ihan tappia my�ten t�ynn�.
Olen ainakin t�ll� hetkell� valinnut selaimeksi Operan, etup��ss� sen uraauurtavan, integroidun s�hk�postiohjelman (M2) vuoksi.
M2:ssa ei ole lainkaan kansioita, vaan ainoastaan erilaisia n�kymi�. T�m� on mielest�ni se oikea tapa k�sitell� s�hk�postia ja olen odottanut tilaisuutta p��st� kokeilemaan sit� k�yt�nn�ss�.
T�rm�sin t�h�n ei-kansioita-vaan-n�kymi� -konseptiin ensimm�isen kerran Nokian leiviss� kun tutustuin Lotus Notes -ohjelmistoon. Ik�v�� vain, ett� Nokialla Notesia ei k�ytetty s�hk�postiohjelmana, joten v�h�isen k�yt�n vuoksi en voi sanoa oikeastaan mit��n kokemusper�ist� n�kym�konseptin soveltumisesta k�yt�nn�n ty�ntekoon.
Seuraavan kerran n�kym�konsepti tuli vastaan ohjelmassa Chandler, mutta Chandler on ilmeisesti viel� niin alfaa, etten ole edes viitsinyt ladata sen nykyist� 0.3-versiota.
Rupesin k�ytt�m��n Gnomea ja Evolutionia puolisen vuotta sitten ja huomasin �kki�, ett� Evolutionissa olevat virtuaalikansiot ovat itse asiassa n�kymi�. Evolutionissa on silti ihan oikeitakin kansioita. Ryhdyin pit�m��n kaikki postit Inboxissa ja loin virtuaalikansioita sen mukaan miten tarvetta ilmeni.
Operan M2 on n�hd�kseni ainut saatavilla oleva puhdas toteutus n�kym�ideasta. Saas n�hd� miten sen kanssa tulee toimeen. Toistaiseksi vaikuttaa hyv�lt�, mutta minulle tulee niin v�h�n postia kotiin, ett� varsinainen happotesti j�� tekem�tt�, ellen sitten rupea k�ytt�m��n Operaa t�iss�kin. T�iss� on vaan Outlookin k�ytt� melkein pakollista siin� olevan ryhm�kalenterin takia.
M2 on my�s RSS-lukija, mutta siin� kohtaa on Opera-tiimille tapahtunut pieni lipsahdus: Opera ei osaa lukea k�ytt�j�n RSS-feed -listaa OPML-muodossa, jota kaikki muut RSS-lukijat n�ytt�v�t tukevan.
L�ysin kuitenkin weppisivun, josta l�ytyy Ruby-skripti, joka konvertoi OPML-tiedoston Operan ymm�rt�m��n muotoon. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mit��n XML:�� parsivaa (joo, k�sitt�m�t�nt�, eik� olekin?), joten k�ytin tilaisuutta nyt hyv�kseni ja tulos on t�ss�: opml2opera.py.
Toisin kuin em. sivulla mainitaan, itsell�ni Opera ei lukenut feedej� tiedostosta incoming1.txt vaan tiedostosta incoming5.txt. Kannattaa varmaan tarkistaa mit� tiedostoa Opera k�ytt��. Jos olisin vain rekyylitt�m�sti tunkenut feed-listan incoming1.txt-tiedostoon, olisin nukettanut s�hk�postini.
Caveat emptor, buyer beware, sit� saa mist� maksaa ja niin edesp�in...
On kokeiltu Linuxia, FreeBSD:t�, QNX:��, Linuxia, Windowsia, Linuxia ja nyt kun loma alkoi, vaihdoin taas Windowsiin.
T�ll� kertaa vaihto oli jo aika suurit�inen. Piti sent��n polttaa cd:lle aikamoinen m��r� dataa. Ett� tulikin ostettua se 160 gigan levy viime talvena... Onneksi se ei ollut ihan tappia my�ten t�ynn�.
Olen ainakin t�ll� hetkell� valinnut selaimeksi Operan, etup��ss� sen uraauurtavan, integroidun s�hk�postiohjelman (M2) vuoksi.
M2:ssa ei ole lainkaan kansioita, vaan ainoastaan erilaisia n�kymi�. T�m� on mielest�ni se oikea tapa k�sitell� s�hk�postia ja olen odottanut tilaisuutta p��st� kokeilemaan sit� k�yt�nn�ss�.
T�rm�sin t�h�n ei-kansioita-vaan-n�kymi� -konseptiin ensimm�isen kerran Nokian leiviss� kun tutustuin Lotus Notes -ohjelmistoon. Ik�v�� vain, ett� Nokialla Notesia ei k�ytetty s�hk�postiohjelmana, joten v�h�isen k�yt�n vuoksi en voi sanoa oikeastaan mit��n kokemusper�ist� n�kym�konseptin soveltumisesta k�yt�nn�n ty�ntekoon.
Seuraavan kerran n�kym�konsepti tuli vastaan ohjelmassa Chandler, mutta Chandler on ilmeisesti viel� niin alfaa, etten ole edes viitsinyt ladata sen nykyist� 0.3-versiota.
Rupesin k�ytt�m��n Gnomea ja Evolutionia puolisen vuotta sitten ja huomasin �kki�, ett� Evolutionissa olevat virtuaalikansiot ovat itse asiassa n�kymi�. Evolutionissa on silti ihan oikeitakin kansioita. Ryhdyin pit�m��n kaikki postit Inboxissa ja loin virtuaalikansioita sen mukaan miten tarvetta ilmeni.
Operan M2 on n�hd�kseni ainut saatavilla oleva puhdas toteutus n�kym�ideasta. Saas n�hd� miten sen kanssa tulee toimeen. Toistaiseksi vaikuttaa hyv�lt�, mutta minulle tulee niin v�h�n postia kotiin, ett� varsinainen happotesti j�� tekem�tt�, ellen sitten rupea k�ytt�m��n Operaa t�iss�kin. T�iss� on vaan Outlookin k�ytt� melkein pakollista siin� olevan ryhm�kalenterin takia.
M2 on my�s RSS-lukija, mutta siin� kohtaa on Opera-tiimille tapahtunut pieni lipsahdus: Opera ei osaa lukea k�ytt�j�n RSS-feed -listaa OPML-muodossa, jota kaikki muut RSS-lukijat n�ytt�v�t tukevan.
L�ysin kuitenkin weppisivun, josta l�ytyy Ruby-skripti, joka konvertoi OPML-tiedoston Operan ymm�rt�m��n muotoon. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mit��n XML:�� parsivaa (joo, k�sitt�m�t�nt�, eik� olekin?), joten k�ytin tilaisuutta nyt hyv�kseni ja tulos on t�ss�: opml2opera.py.
Toisin kuin em. sivulla mainitaan, itsell�ni Opera ei lukenut feedej� tiedostosta incoming1.txt vaan tiedostosta incoming5.txt. Kannattaa varmaan tarkistaa mit� tiedostoa Opera k�ytt��. Jos olisin vain rekyylitt�m�sti tunkenut feed-listan incoming1.txt-tiedostoon, olisin nukettanut s�hk�postini.
Caveat emptor, buyer beware, sit� saa mist� maksaa ja niin edesp�in...
lauantaina, kesäkuuta 12, 2004
Ty�t�, sairauksia ja liian v�h�n unta
T�iss� on aivan tajuton kiire, vaimo on Etel�-Suomen sairain ihminen ja itsekin olen t�ynn� r�k��. Jostain syyst� v�sytt�� koko ajan. 5 tuntia y�unta ei tunnu en�� riitt�v�n. Nyky��n ei oikein mill��n saa katsottua mit��n telkkuohjelmaa ilman nukahtamista.
Kohta olis h��p�iv�kin, taas. Kyll� vuosi menee nopeasti. Mit�h�n em�nn�lle hankkis?
Toisaalta on kiva, ett� t�iss� ei tarttee pitk�sty�, mutta hiukka enemm�n aikaa olis kyll� hyv�. Olis kiva suunnitella ja toteuttaa ihan rauhassa. Toisaalta, kun on kire� aikataulu, se pakottaa tekem��n valmista. Ei j�� s��t�m��n ja sorvaamaan jotain pikkujuttua. Sitten taas toisaalta viimeistellyn tuntuisen softan tekemiseen menee paljon s��t�mist� ja sorvaamista. Nyt lopputulos j�� v�h�n juosten kustun n�k�iseksi. Nojaa... ehk� se alfaan kelpaa. Viilataan beetasta sitten paremman n�k�inen ja oloinen.
Kakkosprojekti taitaa olla valmis. Viel� kun jaksais kirjoittaa siihen jotain dokumentaatiota.
Tytt� on k�ym�ss� anopin luona. Vaimo ei ole puhunut �itins� kanssa kohta vuoteen. Musta tuntuu, ett� anoppi alkaa jutella tyt�lle... kertoa sille, ett� sun is�s ja �itis ovat ilkeit� ihmisi� kun ne k��nt�v�t selk�ns� vanhoille vanhemmilleen. Odotan kauhuissani sit� kun tytt� tulee kotiin. Joko se haukkuu meid�t pystyyn tai sitten se pit�� kaiken mummin luona kuullun sis�ll��n ja hautoo niit� ja jokusen vuoden p��st� sen p�� ratkeaa ja koulusta soitetaan, ett� teid�n tyt�r on viillellyt itse��n tai tehnyt itselleen jotain muuta kamalaa.
Jotenkin tuntuu, ett� el�m�ss� on nyt aika lailla vastoink�ymisi�.
Kohta olis h��p�iv�kin, taas. Kyll� vuosi menee nopeasti. Mit�h�n em�nn�lle hankkis?
Toisaalta on kiva, ett� t�iss� ei tarttee pitk�sty�, mutta hiukka enemm�n aikaa olis kyll� hyv�. Olis kiva suunnitella ja toteuttaa ihan rauhassa. Toisaalta, kun on kire� aikataulu, se pakottaa tekem��n valmista. Ei j�� s��t�m��n ja sorvaamaan jotain pikkujuttua. Sitten taas toisaalta viimeistellyn tuntuisen softan tekemiseen menee paljon s��t�mist� ja sorvaamista. Nyt lopputulos j�� v�h�n juosten kustun n�k�iseksi. Nojaa... ehk� se alfaan kelpaa. Viilataan beetasta sitten paremman n�k�inen ja oloinen.
Kakkosprojekti taitaa olla valmis. Viel� kun jaksais kirjoittaa siihen jotain dokumentaatiota.
Tytt� on k�ym�ss� anopin luona. Vaimo ei ole puhunut �itins� kanssa kohta vuoteen. Musta tuntuu, ett� anoppi alkaa jutella tyt�lle... kertoa sille, ett� sun is�s ja �itis ovat ilkeit� ihmisi� kun ne k��nt�v�t selk�ns� vanhoille vanhemmilleen. Odotan kauhuissani sit� kun tytt� tulee kotiin. Joko se haukkuu meid�t pystyyn tai sitten se pit�� kaiken mummin luona kuullun sis�ll��n ja hautoo niit� ja jokusen vuoden p��st� sen p�� ratkeaa ja koulusta soitetaan, ett� teid�n tyt�r on viillellyt itse��n tai tehnyt itselleen jotain muuta kamalaa.
Jotenkin tuntuu, ett� el�m�ss� on nyt aika lailla vastoink�ymisi�.
maanantaina, kesäkuuta 07, 2004
lauantaina, toukokuuta 22, 2004
Uusi ulkon�k�
Blogini ulkon�k� oli v�h�n aneeminen, joten muutin sit� hiukan. Tietenk��n en itse osaisi suunnitella hyv�n n�k�ist� sivua, joten tyydyin Bloggerin valmiisiin pohjiin. Oppisikohan vaimo suunnittelemaan weppisivuja... H�nell� kyll� on tuota taiteellista silm��...
Hengenl�ht� l�hell�
Viime viikolla vaimo sai sitruunamehusta allergisen reaktion ja h�nen kurkkunsa turposi melkein umpeen. Adrenaliinipistos ja soitto 112:een toivat kuitenkin avun. H�n ei ennen ole ollut allerginen sitruunalle.
T�n��n k�vi sama juttu, tosin t�ll� kertaa kyseess� oli mets�marjamehu, jossa ei ainakaan tuoteselosteen mukaan ole sitruunaa. Tuoteselosteessa oli yksi ep�m��r�inen kohta: "aromit". Normaalia ihmist� aromit eiv�t voisi enemp�� kiinnostaa, mutta vakavasti allergisen ihmisen pit�� tiet�� ihan kaikki mit� suuhunsa laittaa.
T�n��n k�vi sama juttu, tosin t�ll� kertaa kyseess� oli mets�marjamehu, jossa ei ainakaan tuoteselosteen mukaan ole sitruunaa. Tuoteselosteessa oli yksi ep�m��r�inen kohta: "aromit". Normaalia ihmist� aromit eiv�t voisi enemp�� kiinnostaa, mutta vakavasti allergisen ihmisen pit�� tiet�� ihan kaikki mit� suuhunsa laittaa.
Mik� on sinun IP-osoitteesi?
Aina joskus pit�� saada selville sen koneen IP-osoite, jota juuri sill� hetkell� k�ytt��. Tietysti jokainen tiet��, ett� Linux-ja Unix-koneissa kirjoitetaan /sbin/ifconfig -a ja ett� Windows koneessa avataan Komentoikkuna ja kirjoitetaan ipconfig.
Mutta ent� jos k�ytt�� jotain muuta konetta? Macintoshia, PocketPC:t� tai Nokian k�ynnykk��?
N�k�j��n l�ytyy l�j�p�in weppisaitteja, jotka haluavat kertoa IP-osoitteeni minulle: whatismyip, checkip, showmyip, ipaddressworld ja olihan niit� muitakin.
Sit� en tied�k��n, osaavatko noi n�ytt�� osoitteeni jos ISP:ni on pakottanut weppiselailun menem��n jonkun transparent-proxyn l�pi. Periaatteessa proxy voi lis�t� HTTP-headereihin kent�n "X-Forwarded-For", josta selaimen IP-osoite pit�isi l�yty�
Mutta ent� jos k�ytt�� jotain muuta konetta? Macintoshia, PocketPC:t� tai Nokian k�ynnykk��?
N�k�j��n l�ytyy l�j�p�in weppisaitteja, jotka haluavat kertoa IP-osoitteeni minulle: whatismyip, checkip, showmyip, ipaddressworld ja olihan niit� muitakin.
Sit� en tied�k��n, osaavatko noi n�ytt�� osoitteeni jos ISP:ni on pakottanut weppiselailun menem��n jonkun transparent-proxyn l�pi. Periaatteessa proxy voi lis�t� HTTP-headereihin kent�n "X-Forwarded-For", josta selaimen IP-osoite pit�isi l�yty�
torstaina, toukokuuta 20, 2004
Kieltoja, kieltoja ja lis�� kieltoja
Penn State -yliopisto on kielt�nyt opiskelijoita ajamasta mink��nlaisia servereit� opiskelijakyl�n verkossa
Syyn� t�h�n on tietenkin se, ett� pel�t��n opiskelijoiden rikkovan tekij�noikeukslakeja ja Amerikan eriskummallisessa oikeusj�rjestelm�ss� t�m� voidaan k��nt�� yliopiston syyksi. (Just niin, kukaanhan ei ole oikeasti vastuussa omista tekemisist��n.)
Ensimm�inen reaktioni oli, ett� hyv�, hyv�. T�m� tarkoittaa sit�, ett� kokeilut ja innovaatiot ainakin v�h�n tyrehtyv�t USA:ssa ja ehk� EU-maat saavat v�h�n kiritty� kiinni USA:n etumatkaa maailman johtavana tietotekniikkamaana.
Seuraavaksi tajusin, ett� tuollainen nurkkakuntainen ajattelumalli ei nykymaailmassa toimi. Mit� tapahtuu t�n��n USA:ssa, tapahtuu huomenna euroopassa. Jos amerikkalaisen IT-teollisuuden kilpailukyky laskee, se heijastuu negatiivisesti my�s muualle maailmaan: Investointeja pel�t��n, ihmisi� irtisanotaan, jne... Meh�n el�mme nyky��n maailmankyl�ss�.
Tekij�noikeuslakien noudattamisesta on tehty nyky��n t�rke�mp�� kuin mist��n muusta, tai silt� minusta ainakin tuntuu. Tottakai jokainen ymm�rt��, ett� cd-levyn jakaminen verkossa tuntemattomille on v��rin ja vie rahaa taiteilijalta. Luulisin, ett� meist� jokainen haluaisi kyll� maksaa artistille, mutta ei levy-yhti�ille, jotka kuuleman mukaan maksavat niin huonosti artisteille, ett� eiv�t he sill� el�.
(Kuulemma ainakin Suomessa artistit el�v�t keikkapalkkioilla, levymyynnist� saa niin v�h�n rahaa, ett� sit� pidet��n vain keikkojen ennakkomainontana. Ja tietysti n�in pieness� maassa ainoastaan Jari Sillanp��t ja Katri Helenat pystyv�t el�m��n keikkapalkkioilla. Useimmat muut joutuvat k�ym��n p�iv�t�iss�.)
Voisin jatkaa mutta jatkan toiste.
Syyn� t�h�n on tietenkin se, ett� pel�t��n opiskelijoiden rikkovan tekij�noikeukslakeja ja Amerikan eriskummallisessa oikeusj�rjestelm�ss� t�m� voidaan k��nt�� yliopiston syyksi. (Just niin, kukaanhan ei ole oikeasti vastuussa omista tekemisist��n.)
Ensimm�inen reaktioni oli, ett� hyv�, hyv�. T�m� tarkoittaa sit�, ett� kokeilut ja innovaatiot ainakin v�h�n tyrehtyv�t USA:ssa ja ehk� EU-maat saavat v�h�n kiritty� kiinni USA:n etumatkaa maailman johtavana tietotekniikkamaana.
Seuraavaksi tajusin, ett� tuollainen nurkkakuntainen ajattelumalli ei nykymaailmassa toimi. Mit� tapahtuu t�n��n USA:ssa, tapahtuu huomenna euroopassa. Jos amerikkalaisen IT-teollisuuden kilpailukyky laskee, se heijastuu negatiivisesti my�s muualle maailmaan: Investointeja pel�t��n, ihmisi� irtisanotaan, jne... Meh�n el�mme nyky��n maailmankyl�ss�.
Tekij�noikeuslakien noudattamisesta on tehty nyky��n t�rke�mp�� kuin mist��n muusta, tai silt� minusta ainakin tuntuu. Tottakai jokainen ymm�rt��, ett� cd-levyn jakaminen verkossa tuntemattomille on v��rin ja vie rahaa taiteilijalta. Luulisin, ett� meist� jokainen haluaisi kyll� maksaa artistille, mutta ei levy-yhti�ille, jotka kuuleman mukaan maksavat niin huonosti artisteille, ett� eiv�t he sill� el�.
(Kuulemma ainakin Suomessa artistit el�v�t keikkapalkkioilla, levymyynnist� saa niin v�h�n rahaa, ett� sit� pidet��n vain keikkojen ennakkomainontana. Ja tietysti n�in pieness� maassa ainoastaan Jari Sillanp��t ja Katri Helenat pystyv�t el�m��n keikkapalkkioilla. Useimmat muut joutuvat k�ym��n p�iv�t�iss�.)
Voisin jatkaa mutta jatkan toiste.
lauantaina, toukokuuta 08, 2004
Eurooppalaiset ovat selk�rangattomia, sanoo amerikkalainen �lykk�
What does a European call Osama bin-Laden? ... "Sir"
T�ytyy my�nt��, ett� Euroopassa ei ole tapana l�hte� kaduille samalla tavalla kuin Amerikassa, mutta olemmeko me aivan noin selk�rangattomia? Totta kyll�, ett� natsit saivat paljon vaikutusvaltaa 30-ja 40-luvuilla ja tekiv�t kamalia asioita. Mutta onhan vastaavaa tapahtunut muuallakin: Stalin Neuvostoliitossa, Punaiset Khmeerit Kamputseassa, ... Eiv�tk� amerikkalaisetkaan ole aina olleet niin kilttej�. Heik�l�isill� on tuhmuuksien taustalla tainnut yleens� olla huoli miten turvata amerikkalaisten suuryritysten valta, edut ja rahantulo. Jaa, paitsi silloin kun pel�ttiin kommunismia.
On my�s mietitt�v�, voisiko syyn� eurooppalaisten vet�miseen pois Irakista olla se, ett� sinne ei ehk� alunperink��n olisi pit�nyt menn�? Hirmuhallitsijoita voidaan kaataa my�s rauhanomaisella vaikuttamisella, pakotteilla ja aikaansaamalla muutoksia maan sis�ll�, kuten k�vi 90-luvulla It�-Euroopan kommunistisille valtioille. Miksei sama olisi toiminut Irakissa?
Niin ja turha v�itt��, ett� Irakin sota ja miehitys olivat v�ltt�m�tt�mi� joukkotuhoaseiden ja terrorismin kitkemiseksi. Se lienee nyt jo osoitettu valheeksi.
Ehk� me olemmekin selk�rangattomia v�tyksi�, jotka emme uskalla vastustaa muslimiterroristeja, mutta eik� se ole hyv�, jos t�ss� maailmassa on viel� niit�kin, joiden mielest� kaikki r�ttip��t eiv�t ole terroristeja eik� niit� kaikkia tarvitse heti ampua ohjuksilla.
T�ytyy my�nt��, ett� Euroopassa ei ole tapana l�hte� kaduille samalla tavalla kuin Amerikassa, mutta olemmeko me aivan noin selk�rangattomia? Totta kyll�, ett� natsit saivat paljon vaikutusvaltaa 30-ja 40-luvuilla ja tekiv�t kamalia asioita. Mutta onhan vastaavaa tapahtunut muuallakin: Stalin Neuvostoliitossa, Punaiset Khmeerit Kamputseassa, ... Eiv�tk� amerikkalaisetkaan ole aina olleet niin kilttej�. Heik�l�isill� on tuhmuuksien taustalla tainnut yleens� olla huoli miten turvata amerikkalaisten suuryritysten valta, edut ja rahantulo. Jaa, paitsi silloin kun pel�ttiin kommunismia.
On my�s mietitt�v�, voisiko syyn� eurooppalaisten vet�miseen pois Irakista olla se, ett� sinne ei ehk� alunperink��n olisi pit�nyt menn�? Hirmuhallitsijoita voidaan kaataa my�s rauhanomaisella vaikuttamisella, pakotteilla ja aikaansaamalla muutoksia maan sis�ll�, kuten k�vi 90-luvulla It�-Euroopan kommunistisille valtioille. Miksei sama olisi toiminut Irakissa?
Niin ja turha v�itt��, ett� Irakin sota ja miehitys olivat v�ltt�m�tt�mi� joukkotuhoaseiden ja terrorismin kitkemiseksi. Se lienee nyt jo osoitettu valheeksi.
Ehk� me olemmekin selk�rangattomia v�tyksi�, jotka emme uskalla vastustaa muslimiterroristeja, mutta eik� se ole hyv�, jos t�ss� maailmassa on viel� niit�kin, joiden mielest� kaikki r�ttip��t eiv�t ole terroristeja eik� niit� kaikkia tarvitse heti ampua ohjuksilla.
sunnuntaina, huhtikuuta 25, 2004
"Maamiinat eiv�t ole ongelma Suomessa"
Voiherranjestas! T�m�n p�iv�n Helsingin Sanomissa Elinkeinoel�m�n valtuuskunnan johtaja, entinen Nuorsuomalaisen puolueen puheenjohtaja, Risto E. J. Penttil� kirjoittaa, ett� Suomen perustuslaissa on valuvika ja ett� ulkopolitiikan johto ei ole kunnolla oikeastaan kenenk��n k�siss�. H�n voi olla oikeassakin. Ainakaan itselleni ei ole mitenk��n p�iv�nselv�� kuka t�t� maata oikeastaan hallitsee, etenk��n ulkopolitiikan alueella.
Tartuinpas kuitenkin h�nen kirjoituksessaan mainittuun esimerkkiin:
Toinen ongelma liittyy yleiseen ja erityiseen hyv�n yhdist�miseen eli paljon puhuttuun maamiinakysymykseen. Jalkav�kimiinat ovat globaali ongelma: p��tt�m�sti maastoon sirotellut miinat runtelevat ja tappavat siviilej� viel� vuosia konfliktien loputtua eri puolilla maailmaa, kuten Bosniassa ja Afganistanissa. Maamiinat eiv�t kuitenkaan ole ongelma Suomessa. kaikki Suomen miinat ovat varastoissa, eik� niit� miss��n olosuhteissa tulla ripottelemaan siviiliv�est�n joukkoon. Ne ovat puhtaasti puolustuksellinen ase, jota k�ytett�isiin vain siin� ep�todenn�k�isess� tapauksessa, ett� vihollisarmeija pyrkisi tunkeutumaan rajan yli Suomeen. (korostukset lis�sin min�)
Voi taivas! Joo, tottakai miinat ovat nyt varastoissa, mutta ep�ilem�tt� ne sodan syttyess� sielt� k�ytt��n otettaisiin, muutenhan niist� ei paljon apua olisi.
Jos miinoja ei ripoteltaisi siviiliv�est�n joukkoon, niin mihin niit� sitten kylvett�isiin? Vain ja ainoastaan varuskuntien alueille? Eli pit��k� t�st� p��tell�, ett� kun sota syttyy, Suomen puolustusvoimat keskittyv�t puolustamaan varuskuntien alueita ja vihollinen voi rauhassa miehitt�� muun osan Suomea?
Ei tietenk��n. Totta kai puolustusvoimat kohtaa vihollisen heti rajalla ja ryhtyy kylv�m��n miinoja minne ehtii, etenkin teille ja varmaan my�s metsiin. N�m� ovat kuitenkin juuri niit� teit� ja metsi�, joilla siviilit liikkuvat, eiv�t ehk� kiihkeimm�n taisteluvaiheen aikana, mutta kuitenkin heti sen j�lkeen.
En en�� muista jos minulle varusmiesaikana kerrottiin miten Suomen sodanjohto kuvittelee seuraavan sodan menev�n, mutta itse olen ajatellut ett� se tapahtuu jotakuinkin n�in:
Tulivoimaltaan ja miesvahvuudeltaan ylivoimainen vihollisarmeija vy�ryy kohti kotosuomemme rajoja. Suomen panssarijoukot ja ilmavoimat tekev�t voitavansa, mutta eiv�t pysty kuin ehk� hiukan hidastamaan vihollisen ty�ntymist� rajojemme sis�lle. Jalkav�ki tekee voitavansa ja aiheuttaa viholliselle jatkuvia mies-ja kalustotappioita sen edetess� yh� syvemm�lle. Etenemist� ei kuitenkaan pystyt� pys�ytt�m��n ja muutamassa viikossa vihollinen julistaa sotatoimet p��ttyneiksi ja Suomen miehitetyksi. Metsiss� ja kaupungeissa on kuitenkin suuri joukko p��tt�v�isi� Suomen sotureita, jotka aloittavat sissisodan ja tekev�t miehitt�j�n aseman todella vaikeaksi usean vuoden ajaksi.
N�in. Vaikka hy�kk�ysvaiheen aikana maahan k�tketyt miinat olisikin saatu merkitty� puolustusvoimien karttoihin (mit� pid�n ep�todenn�k�isen�), milloin miinat k�yd��n kaivamassa yl�s ja kuka sen k�y tekem�ss�?
Jos miehitysvaiheesta muodostuu pitk� ja odotetaan, ett� miehitt�j� puhdistaa miinakent�t, se voi kest�� kauan. Miehitt�j�ll� ei ole karttoja miinakentist� ja niiden raivaaminen k�sipelill� on hidasta. Sin� aikana miinat tappavat ja silpovat sek� miehitt�ji�, ett� suomalaisia ilman sen suurempaa diskriminointia.
Jos taas sota p��ttyy suomelle voitokkaasti (mik� olisi aikamoinen ihme), menee miinojen raivaukseen silti aikaa, siin�kin parhaassa tapauksessa ett� jokainen maastoon kylvetty miina on merkitty karttaan taistelun tiimellyksess� (itse en v�ltt�m�tt� muistaisi jokaista miinaa merkit�) ja ett� kartat on saatu s�ilytetty� koko sodan ajan.
En oikein mill��n usko, etteiv�t suomalaiset miinat tappaisi suomalaisia miehi�, naisia ja lapsia jos ne joskus joudutaan varaston hyllyilt� k�ytt��n ottamaan.
Toisaalta, ehk� se on uhraus, joka meid�n t�ytyy tehd�. Mutta jos se on teht�v�, teht�k��n se edes avoimin silmin, ei siin� harhaluulossa, ett� miinojen k�ytt� on vaarallista ainoastaan hy�kk��j�lle.
Tartuinpas kuitenkin h�nen kirjoituksessaan mainittuun esimerkkiin:
Toinen ongelma liittyy yleiseen ja erityiseen hyv�n yhdist�miseen eli paljon puhuttuun maamiinakysymykseen. Jalkav�kimiinat ovat globaali ongelma: p��tt�m�sti maastoon sirotellut miinat runtelevat ja tappavat siviilej� viel� vuosia konfliktien loputtua eri puolilla maailmaa, kuten Bosniassa ja Afganistanissa. Maamiinat eiv�t kuitenkaan ole ongelma Suomessa. kaikki Suomen miinat ovat varastoissa, eik� niit� miss��n olosuhteissa tulla ripottelemaan siviiliv�est�n joukkoon. Ne ovat puhtaasti puolustuksellinen ase, jota k�ytett�isiin vain siin� ep�todenn�k�isess� tapauksessa, ett� vihollisarmeija pyrkisi tunkeutumaan rajan yli Suomeen. (korostukset lis�sin min�)
Voi taivas! Joo, tottakai miinat ovat nyt varastoissa, mutta ep�ilem�tt� ne sodan syttyess� sielt� k�ytt��n otettaisiin, muutenhan niist� ei paljon apua olisi.
Jos miinoja ei ripoteltaisi siviiliv�est�n joukkoon, niin mihin niit� sitten kylvett�isiin? Vain ja ainoastaan varuskuntien alueille? Eli pit��k� t�st� p��tell�, ett� kun sota syttyy, Suomen puolustusvoimat keskittyv�t puolustamaan varuskuntien alueita ja vihollinen voi rauhassa miehitt�� muun osan Suomea?
Ei tietenk��n. Totta kai puolustusvoimat kohtaa vihollisen heti rajalla ja ryhtyy kylv�m��n miinoja minne ehtii, etenkin teille ja varmaan my�s metsiin. N�m� ovat kuitenkin juuri niit� teit� ja metsi�, joilla siviilit liikkuvat, eiv�t ehk� kiihkeimm�n taisteluvaiheen aikana, mutta kuitenkin heti sen j�lkeen.
En en�� muista jos minulle varusmiesaikana kerrottiin miten Suomen sodanjohto kuvittelee seuraavan sodan menev�n, mutta itse olen ajatellut ett� se tapahtuu jotakuinkin n�in:
Tulivoimaltaan ja miesvahvuudeltaan ylivoimainen vihollisarmeija vy�ryy kohti kotosuomemme rajoja. Suomen panssarijoukot ja ilmavoimat tekev�t voitavansa, mutta eiv�t pysty kuin ehk� hiukan hidastamaan vihollisen ty�ntymist� rajojemme sis�lle. Jalkav�ki tekee voitavansa ja aiheuttaa viholliselle jatkuvia mies-ja kalustotappioita sen edetess� yh� syvemm�lle. Etenemist� ei kuitenkaan pystyt� pys�ytt�m��n ja muutamassa viikossa vihollinen julistaa sotatoimet p��ttyneiksi ja Suomen miehitetyksi. Metsiss� ja kaupungeissa on kuitenkin suuri joukko p��tt�v�isi� Suomen sotureita, jotka aloittavat sissisodan ja tekev�t miehitt�j�n aseman todella vaikeaksi usean vuoden ajaksi.
N�in. Vaikka hy�kk�ysvaiheen aikana maahan k�tketyt miinat olisikin saatu merkitty� puolustusvoimien karttoihin (mit� pid�n ep�todenn�k�isen�), milloin miinat k�yd��n kaivamassa yl�s ja kuka sen k�y tekem�ss�?
Jos miehitysvaiheesta muodostuu pitk� ja odotetaan, ett� miehitt�j� puhdistaa miinakent�t, se voi kest�� kauan. Miehitt�j�ll� ei ole karttoja miinakentist� ja niiden raivaaminen k�sipelill� on hidasta. Sin� aikana miinat tappavat ja silpovat sek� miehitt�ji�, ett� suomalaisia ilman sen suurempaa diskriminointia.
Jos taas sota p��ttyy suomelle voitokkaasti (mik� olisi aikamoinen ihme), menee miinojen raivaukseen silti aikaa, siin�kin parhaassa tapauksessa ett� jokainen maastoon kylvetty miina on merkitty karttaan taistelun tiimellyksess� (itse en v�ltt�m�tt� muistaisi jokaista miinaa merkit�) ja ett� kartat on saatu s�ilytetty� koko sodan ajan.
En oikein mill��n usko, etteiv�t suomalaiset miinat tappaisi suomalaisia miehi�, naisia ja lapsia jos ne joskus joudutaan varaston hyllyilt� k�ytt��n ottamaan.
Toisaalta, ehk� se on uhraus, joka meid�n t�ytyy tehd�. Mutta jos se on teht�v�, teht�k��n se edes avoimin silmin, ei siin� harhaluulossa, ett� miinojen k�ytt� on vaarallista ainoastaan hy�kk��j�lle.
Yksi Unix lis�
T�rm�sin t�h�n juttuun Philip Greenspunin blogissa.
Sik�li on totta, ett� on turhauttavaa, ett� open source on suurinpiirtein sama kuin Linux ja siin� py�riv�t ohjelmat ja t�m� taas ei ole mit��n muuta kuin j�lleen yksi versio Unix-k�ytt�j�rjestelm�st�.
Toisaalta on muistettava, ett� Linux on t�t� nyky� melko k�ytt�j�yst�v�llinen Unix ja tukeekin jo paljon enemm�n erilaisia laitteita kuin aikaisemmat Unixit, kuten Solaris, HP-UX, IRIX jne. Lis�ksi pit�� muistaa, ett� kun koodaa jotain opensource-softaa p�iv�ty�ns� p��tteeksi, ei sit� v�ltt�m�tt� jaksa suunnitella ja rakentaa kaikkea uudestaan, vaan haluaa ehk� saada jotain toimimaan minimim��r�ll� ty�t�. Silloin on luonnollista, ett� kun rakennetaan k�ytt�j�rjestelm�, se tarjoaa rajapinnan, jota k�ytt�en voidaan ajaa olemassaolevia ohjelmia. Olisihan Linus voinut rakentaa rajapinnan sellaiseksi, ett� Linux olisi ajanut Windows-ohjelmia... mutta silloin Linus olisi joutunut ostamaan Windows-ohjelmia ja h�nh�n alunperin kirjoitti Linuxin siksi, ettei h�nell� ollut varaa ostaa jotain oikeaa Unixia kotikoneeseensa. Eli raha m��r�si t�ss�kin.
Joo, edellinen ongelma on ratkennut: jostain syyst� mist��n manuaalista ei silmiini osunut sellaista, ett� pthread-kutsut palauttavat virhekoodin paluuarvonaan, eiv�tk� siis aseta errno-muttujaa. Siltikin on hiukan h�mm�stytt�v�� etten saa k�yntiin kuin alle 300 s�iett�. Mik�h�n resurssi Linux 2.4-kerneliss� loppuu kesken? Se ei ole filedescriptorit, prosessit eik� muisti.
Sik�li on totta, ett� on turhauttavaa, ett� open source on suurinpiirtein sama kuin Linux ja siin� py�riv�t ohjelmat ja t�m� taas ei ole mit��n muuta kuin j�lleen yksi versio Unix-k�ytt�j�rjestelm�st�.
Toisaalta on muistettava, ett� Linux on t�t� nyky� melko k�ytt�j�yst�v�llinen Unix ja tukeekin jo paljon enemm�n erilaisia laitteita kuin aikaisemmat Unixit, kuten Solaris, HP-UX, IRIX jne. Lis�ksi pit�� muistaa, ett� kun koodaa jotain opensource-softaa p�iv�ty�ns� p��tteeksi, ei sit� v�ltt�m�tt� jaksa suunnitella ja rakentaa kaikkea uudestaan, vaan haluaa ehk� saada jotain toimimaan minimim��r�ll� ty�t�. Silloin on luonnollista, ett� kun rakennetaan k�ytt�j�rjestelm�, se tarjoaa rajapinnan, jota k�ytt�en voidaan ajaa olemassaolevia ohjelmia. Olisihan Linus voinut rakentaa rajapinnan sellaiseksi, ett� Linux olisi ajanut Windows-ohjelmia... mutta silloin Linus olisi joutunut ostamaan Windows-ohjelmia ja h�nh�n alunperin kirjoitti Linuxin siksi, ettei h�nell� ollut varaa ostaa jotain oikeaa Unixia kotikoneeseensa. Eli raha m��r�si t�ss�kin.
Joo, edellinen ongelma on ratkennut: jostain syyst� mist��n manuaalista ei silmiini osunut sellaista, ett� pthread-kutsut palauttavat virhekoodin paluuarvonaan, eiv�tk� siis aseta errno-muttujaa. Siltikin on hiukan h�mm�stytt�v�� etten saa k�yntiin kuin alle 300 s�iett�. Mik�h�n resurssi Linux 2.4-kerneliss� loppuu kesken? Se ei ole filedescriptorit, prosessit eik� muisti.
perjantaina, maaliskuuta 26, 2004
Windows-hommat on v�hiss�
Nyt n�ytt�� silt�, ett� vihdoinkin voin unohtaa windows-koodaamisen ja keskitty� linux-projekteihin. Ihan kiva, mutta silti joitakin asioita j��n kaipaamaan.
Pit�isi varmaan valita ensimm�iseksi Linux-jakeluksi jokin k�ytt�j�yst�v�llinen, kuten Fedora tai SUSE. Gentoo aina v�lill� yll�tt�� toimimattomuudellaan.
Miten mpatrolin saa toimimaan s�ikeit� k�ytt�v�n ohjelman kanssa? --threads ei toimi.
Miksi en saa kuin pari sataa s�iett� k�yntiin ennen kuin pthread_createn paluuarvo on != 0? Errno on silti 0, joten en oikein ymm�rr� mit� menee pieleen.
Pit�isi varmaan valita ensimm�iseksi Linux-jakeluksi jokin k�ytt�j�yst�v�llinen, kuten Fedora tai SUSE. Gentoo aina v�lill� yll�tt�� toimimattomuudellaan.
Miten mpatrolin saa toimimaan s�ikeit� k�ytt�v�n ohjelman kanssa? --threads ei toimi.
Miksi en saa kuin pari sataa s�iett� k�yntiin ennen kuin pthread_createn paluuarvo on != 0? Errno on silti 0, joten en oikein ymm�rr� mit� menee pieleen.
torstaina, helmikuuta 19, 2004
Literate programming
Literate programming on tapa kirjoittaa sek� koodi, ett� sen dokumentaatio samaan tiedostoon. Mielenkiintoinen konsepti, jota olen usein tutkaillut, mutten kuitenkaan k�yt�nn�ss� kokeillut.
Literate programming
Literate programming
Linux vastaan Windows
No niin, siit� on taas aikaa vier�ht�nyt kun olen t�nne viimeksi kirjoittanut. Enk� pitk�sti aio kirjoittaa nytk��n. Kunhan huomautan jotain, mink� olen taas huomannut k�ytetty�ni rinnakkain Linuxia ja Windowsia:
Windows - helpot asiat ovat helppoja ja vaikeat asiat mahdottomia
Linux - vaikea asiat ovat mahdollisia ja helpot asiat mahdottomia
Esimerkkej�: Windows-ymp�rist�ss� on vaikea yhdistell� pieni� ohjelmia suuremmiksi ohjelmiksi. Linux-ymp�rist�ss� t�m� taas on helppoa.
Linux-ymp�rist�ss� taas sellainen helppo asia kuin tekstin leikkaa-liimaaminen ikkunasta toiseen joko ei toimi ollenkaan tai sitten teksti muuttuu linjaroskan n�k�iseksi mongerrukseksi. Windowsissa t�m� tietysti toimii aina.
Oliskohan Mac OS X se oikea vaihtoehto? Jos hankkis sellaisen, laskisko verenpaine ja el�is onnellisena pitemp��n?
Windows - helpot asiat ovat helppoja ja vaikeat asiat mahdottomia
Linux - vaikea asiat ovat mahdollisia ja helpot asiat mahdottomia
Esimerkkej�: Windows-ymp�rist�ss� on vaikea yhdistell� pieni� ohjelmia suuremmiksi ohjelmiksi. Linux-ymp�rist�ss� t�m� taas on helppoa.
Linux-ymp�rist�ss� taas sellainen helppo asia kuin tekstin leikkaa-liimaaminen ikkunasta toiseen joko ei toimi ollenkaan tai sitten teksti muuttuu linjaroskan n�k�iseksi mongerrukseksi. Windowsissa t�m� tietysti toimii aina.
Oliskohan Mac OS X se oikea vaihtoehto? Jos hankkis sellaisen, laskisko verenpaine ja el�is onnellisena pitemp��n?
perjantaina, tammikuuta 16, 2004
Kirjoitetaan kaikki uudestaan
Rewrites Considered Harmful? - by Neil Gunton
Linkin takaa l�ytyy mielenkiintoinen kannanotto. Herra Gunton on sit� mielt�, ett� paljon ty�t� ja vaivaa vaatinut toimiva koodi on niin kallisarvoinen asia, ettei sit� kannata heitt�� m�keen vain sit� varten, ett� tehd��n uusi version tyhj�st�.
En oikein tied� mit� mielt� itse olen.
Luulisin, ett� niin kuin kaikki muukin el�m�ss�: se riippuu.
On tilanteita, joissa ei yksinkertaisesti voi tehd� muuta kuin kirjoittaa kaiken uudestaan. Itsell�ni on joskus k�ynyt niin, ett� olen etsinyt jostain modulista vaikeasti toistettavaa bugia yli viikon l�yt�m�tt� sit�. Sitten olen kirjoittanut sen uudelleen ja se on toiminut laakista.
Toisaalta olen my�s kirjottanut uudestaan ohjelmia saamatta siit� mit��n varsinaista hy�ty�. Haittapuolena ovat uudet bugit, kr�nttyiset k�ytt�j�t, jotka kaipaavat vanhaa versiota ja min� itse yll�pit�j�n roolissa. Jos olisin vain k�ytt�nyt vanhaa versiota, olisin voinut ongelmiin t�rm�tess� ty�nt�� ne vanhan version tekij�lle. Nyt en voi muuta kuin katsoa peiliin.
Pah! Suo siell�, vetel� t��ll�
Linkin takaa l�ytyy mielenkiintoinen kannanotto. Herra Gunton on sit� mielt�, ett� paljon ty�t� ja vaivaa vaatinut toimiva koodi on niin kallisarvoinen asia, ettei sit� kannata heitt�� m�keen vain sit� varten, ett� tehd��n uusi version tyhj�st�.
En oikein tied� mit� mielt� itse olen.
Luulisin, ett� niin kuin kaikki muukin el�m�ss�: se riippuu.
On tilanteita, joissa ei yksinkertaisesti voi tehd� muuta kuin kirjoittaa kaiken uudestaan. Itsell�ni on joskus k�ynyt niin, ett� olen etsinyt jostain modulista vaikeasti toistettavaa bugia yli viikon l�yt�m�tt� sit�. Sitten olen kirjoittanut sen uudelleen ja se on toiminut laakista.
Toisaalta olen my�s kirjottanut uudestaan ohjelmia saamatta siit� mit��n varsinaista hy�ty�. Haittapuolena ovat uudet bugit, kr�nttyiset k�ytt�j�t, jotka kaipaavat vanhaa versiota ja min� itse yll�pit�j�n roolissa. Jos olisin vain k�ytt�nyt vanhaa versiota, olisin voinut ongelmiin t�rm�tess� ty�nt�� ne vanhan version tekij�lle. Nyt en voi muuta kuin katsoa peiliin.
Pah! Suo siell�, vetel� t��ll�
sunnuntaina, tammikuuta 11, 2004
Leip�kirjailija
Muistaako kukaan mik� on leip�pappi? Se on pappi, joka ei oikeasti usko Jumalaan tai ei ainakaan usko kovin palavasti. H�nelle papin ammatti on aivan sama kuin roskakuskin, h�n vain menee joka aamu t�ihin ja tekee samat vanhat temput ja mieluummin olisi jossain muualla.
T�n��n kekkasin, ett� t�mm�isi� heppuja saattaa olla my�s kirjailijoissa. Neil Gaimanin blogissa h�n kertoo saaneensa seuraavan viestin:
"Can you give me advice to make a winning fiction story for kids 8-12 years? I want to win a scholarship cause, i dondt have money to finish college. Im thinking of a fiction with a good message, like, trust, or maybe friendship. Am also avoiding speking animals and bad witches.Please i really need the help and i know that Neil Gaiman is a perfect writer, i know he won prices on sfwa and i admire him, so please i will apreciate your help on this. Thanks.."
ja herra Gaiman vastaa:
"Sure. Tell a story you care about about people you care about, and make the reader care what happens to the people in the story. Let your message come second to your story. And when you're done, have a friend who's good at spelling and grammar and things like that proof-read it for you."
Eli kysyj� on rahapulassa ja haluaa selvit� siit� kirjoittamalla kirjan nuorille. H�n haluaa, ett� tarina viestitt�� jotain yleismaailmallisesti hyv�ksytty�, kuten "luottamus" tai "yst�vyys". Ja tietysti pit�� v�ltt�� aiheita, jotka voivat aiheuttaa n�r�� joissakin lukijoissa, kuten "puhuvia el�imi�" ja "noitia". (Harry Potterin suosio taisi n�iden takia romahtaa Amerikan raamattuvy�hykkeell�.)
Herra Gaimanin vastaus sanoo lyhyesti ja ytimekk��sti, ett� kirjailijan pit�� vain kertoa hyv� tarina ja unohtaa viestit ja opetukset. Kirjoittajan pit�� itse olla innostunut tarinasta.
Kuinkahan monet kirjat kirjoitetaan tyyliin: Nyt tarvitsen rahaa, kirjoitan siis kirjan. Kirjassa pit�� olla sanoma ja opetus ja sen pit�� olla poliittisesti korrekti. Teen ty�t� muutaman viikon ja sitten voi taas vet�� lonkkaa.
Toivon, ettei kovin monia sellaisia ainakaan kirjakaupan hyllylle p��se. Olen tainnut lukea viime aikoina niin v�h�n kirjoja, ettei itselleni tule mieleen kirjaa, joka olisi tuntunut silt�, ett� se on kirjoitettu vain ty�n vuoksi eik� siksi, ett� kirjoittajan p��ss� oli tarina, joka oli aivan pakko kertoa muillekin. Palaan asiaan, jos sellainen tulee mieleen.
T�n��n kekkasin, ett� t�mm�isi� heppuja saattaa olla my�s kirjailijoissa. Neil Gaimanin blogissa h�n kertoo saaneensa seuraavan viestin:
"Can you give me advice to make a winning fiction story for kids 8-12 years? I want to win a scholarship cause, i dondt have money to finish college. Im thinking of a fiction with a good message, like, trust, or maybe friendship. Am also avoiding speking animals and bad witches.Please i really need the help and i know that Neil Gaiman is a perfect writer, i know he won prices on sfwa and i admire him, so please i will apreciate your help on this. Thanks.."
ja herra Gaiman vastaa:
"Sure. Tell a story you care about about people you care about, and make the reader care what happens to the people in the story. Let your message come second to your story. And when you're done, have a friend who's good at spelling and grammar and things like that proof-read it for you."
Eli kysyj� on rahapulassa ja haluaa selvit� siit� kirjoittamalla kirjan nuorille. H�n haluaa, ett� tarina viestitt�� jotain yleismaailmallisesti hyv�ksytty�, kuten "luottamus" tai "yst�vyys". Ja tietysti pit�� v�ltt�� aiheita, jotka voivat aiheuttaa n�r�� joissakin lukijoissa, kuten "puhuvia el�imi�" ja "noitia". (Harry Potterin suosio taisi n�iden takia romahtaa Amerikan raamattuvy�hykkeell�.)
Herra Gaimanin vastaus sanoo lyhyesti ja ytimekk��sti, ett� kirjailijan pit�� vain kertoa hyv� tarina ja unohtaa viestit ja opetukset. Kirjoittajan pit�� itse olla innostunut tarinasta.
Kuinkahan monet kirjat kirjoitetaan tyyliin: Nyt tarvitsen rahaa, kirjoitan siis kirjan. Kirjassa pit�� olla sanoma ja opetus ja sen pit�� olla poliittisesti korrekti. Teen ty�t� muutaman viikon ja sitten voi taas vet�� lonkkaa.
Toivon, ettei kovin monia sellaisia ainakaan kirjakaupan hyllylle p��se. Olen tainnut lukea viime aikoina niin v�h�n kirjoja, ettei itselleni tule mieleen kirjaa, joka olisi tuntunut silt�, ett� se on kirjoitettu vain ty�n vuoksi eik� siksi, ett� kirjoittajan p��ss� oli tarina, joka oli aivan pakko kertoa muillekin. Palaan asiaan, jos sellainen tulee mieleen.
torstaina, tammikuuta 01, 2004
Hyv�� uutta vuotta!
Haluan toivottaa kaikille yst�ville ja lukijoille (jos niit� nyt on) oikein hyv�� ja menestyksek�st� uutta vuotta 2004!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)