Jon Udell on sit� mielt�, ett� kannettava tietokone, PDA tai �lypuhelin on enimm�kseen turha kapistus (klikkaa otsikkoa). Joka puolella ymp�rill�mme on tietokoneita ja miksi emme siis k�ytt�isi niit� sen sijaan, ett� raahaamme omaa tietokonetta mukanamme. Meid�n pit�isi vain jotenkin pysty� k�ytt�m��n omia sovelluksiamme ja/tai omia tiedostojamme, miss� sitten lienemmek��n.
Kuulostaa hyv�lt�.
Itse olen jo jonkun aikaa kuljettanut mukanani Creativen MuVo-soitinta (USB-muisti, jossa on sis��nrakennettu MP3-soitin) ja siell� minulla on ssh-avaimet ja Putty.exe. Minun pit�isi pysty� istumaan mink� hyv�ns� kirjaston tai nettikahvilan tietokoneen eteen, panna MuVo USB-porttiin kiinni, ajaa Putty ja kytkeyty� johonkin koneeseen (vaikkapa ty�koneeseen), jatkaa screen-istuntoa ja jatkaa ty�ntekoa siit� mihin viimeksi j�in.
Toistaiseksi t�m� konsepti on testaamatta. En kyll�k��n n�e t�ss� mit��n suurempia ongelmia.
Turvallisuus tosin huolestuttaa. Yleis�koneen edellinen k�ytt�j� on voinut asentaa koneelle jonkun vakoiluohjelman, joka nauhoittaa kaikki n�pp�imenpainallukseni ja saa selville salasanani.
Tietysti jos yleis�koneessa on kunnollinen k�ytt�j�rjestelm� ja se on kunnolla pystytetty ja yll�pidetty, k�ytt�j�t eiv�t pysty asentamaan siihen omia ohjelmia. Luulisin kuitenkin, ett� kirjastojen ja nettikahviloiden koneissa ajetaan Windows 9jotain ja niiss� voi olla ihan mit� vaan.
Pit�isik� USB-muistissa kuljettaa my�s anti-virus- ja spyware-skannereita? Skannata ja puhdistaa kone ennen kuin k�ytt�� sit� mihink��n t�rke��n? Muuten hyv�, mutta koskaanhan ei voi olla aivan varma, ett� skannerit l�yt�v�t kaikki haittaohjelmat.
Ent� jos kantaisi mukana USB-muistia, jossa olisi kokonainen k�ytt�j�rjestelm� ja boottaisi yleis�koneen USB-muistilta? Silloin ainakin saisi koneen kokonaan omaan hallintaansa ja voisi olla varma mit� siin� ajetaan. MandrakeSoft myy USB-v�yl��n kytkett�vi� ulkoisia kovalevyj�, joissa on Mandrake Linux valmiiksi asennettuna.
Mutta yleis�koneet ovat kuitenkin niin vanhoja, ett� suuri osa niist� ei osaa bootata USB-muistilta.
Hyv� kompromissi voisi olla hoitaa yleis�koneen boottaus cdrom-levylt� ja k�ytt�� pient� USB-muistia vain oman datan mukana kuljettamiseen.
Taidankin lis�t� reppuun Knoppix-levyn.
Toivottavasti yleis�koneissa k�ytet��n standardirautaa ja ethernetti� ja ne saavat osoitteet ja muut verkkotiedot DHCP:ll�...
lauantaina, lokakuuta 30, 2004
sunnuntaina, lokakuuta 24, 2004
The Day After Tomorrow
Elokuva "The Day After Tomorrow" (IMDB) katsottiin hetki sitten. Kaikki olivat sanoneet, ett� siin� on niin huono leffa ettei sit� kannata katsoa. Mielest�ni se oli kuitenkin keskitasoa parempaa hollywood-viihdett�.
Mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se, ett� tykk��n aivan erityisesti elokuvista, joissa ihminen asetetaan vastakkain villin ja vaarallisen luonnon kanssa. Tietysti asetelman voi tehd� monella tavalla, niin kuin vaikka hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti.
Muistaako kukaan kun jokunen vuosi takaperin teattereissa oli saman kes�n aikana kaksi elokuvaa samasta aiheesta: Iso komeetta uhkaa t�rm�t� maahan ja tappaa kaiken el�m�n maapallolta. Toinen leffa oli Deep Impact ja toinen Armageddon. Huolimatta samasta aiheesta n�m� kaksi olivat t�ysin erilaisia.
Deep Impact:ss� ainakin yritettiin kuvata tapahtumia realistisesti. N�ytettiin ihmisten paniikkia ja pelkoa ja joitakin yrityksi� tehd� jaloja uhrauksia toisten puolesta. Ei virnuiluja, ei puujalkavitsej�, ei kaikkivoipia sankareita.
Armageddon oli sitten ep�realistista machoilua, puujalkavitsej�, virnuilua ja isojen poikien kusemiskilpailuja, joissa sitten ohimennen, mahtipontisesti ja fysiikan lakien vastaisesti otetaan ja pelastetaan maapallo.
TDAT:n (The Day After Tomorrow) ohjaajan edellinen elokuva oli Independence Day. Hassua, mutta n�m� kaksi ovat aivan kuin Deep Impact ja Armageddon.
Independence Day oli t�ysin ep�realistinen sekoilu, jossa pari machoa cowboy-tyyliin pelastaa maapallon ulkoavaruuden h�rh�ilt� saamatta itse naarmuakaan, sotkematta kampaustaan tai kertaakaan unohtamatta tunnelmaa kevent�v�� puujalkavitsi�.
TDAT taas kertoo katastrofista ja miten ihmiset yritt�v�t selviyty� siit�. Elokuvassa ei taida olla yht��n vitsi� eik� virnistyst�. Hymyj�kin oli vain pari. Vakavaa asiaa k�sitell��n vakavasti eik� kuitata puujalkavitsill�.
Tietysti elokuvan tieteellinen puoli j�tet��n kevyeksi ja keskityt��n kuvaamaan ihmiskohtaloita katastrofin kynsiss�. Plussana on mainittava, ettei romantiikkaan ja ihmissuhteisiin upota kovin syv�lle. Aivan k�sitt�m�t�n oli kuitenkin kohtaus, jossa superpakkanen iskee ja ohjaaja paneekin jutun siit� poikki. Sitten tarina jatkuu kun pakkanen on laskenut. Miksei voitu n�ytt�� ihmisten selviytymiskamppailua purevaa pakkasta vastaan? Eik� siit� saatu riitt�v�n n�ytt�vi� kamera-ajoja? Ei voitu ajaa poliisiautolla ket��n takaa?
TDAT saa kouluarvosanan 8.
Mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se, ett� tykk��n aivan erityisesti elokuvista, joissa ihminen asetetaan vastakkain villin ja vaarallisen luonnon kanssa. Tietysti asetelman voi tehd� monella tavalla, niin kuin vaikka hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti.
Muistaako kukaan kun jokunen vuosi takaperin teattereissa oli saman kes�n aikana kaksi elokuvaa samasta aiheesta: Iso komeetta uhkaa t�rm�t� maahan ja tappaa kaiken el�m�n maapallolta. Toinen leffa oli Deep Impact ja toinen Armageddon. Huolimatta samasta aiheesta n�m� kaksi olivat t�ysin erilaisia.
Deep Impact:ss� ainakin yritettiin kuvata tapahtumia realistisesti. N�ytettiin ihmisten paniikkia ja pelkoa ja joitakin yrityksi� tehd� jaloja uhrauksia toisten puolesta. Ei virnuiluja, ei puujalkavitsej�, ei kaikkivoipia sankareita.
Armageddon oli sitten ep�realistista machoilua, puujalkavitsej�, virnuilua ja isojen poikien kusemiskilpailuja, joissa sitten ohimennen, mahtipontisesti ja fysiikan lakien vastaisesti otetaan ja pelastetaan maapallo.
TDAT:n (The Day After Tomorrow) ohjaajan edellinen elokuva oli Independence Day. Hassua, mutta n�m� kaksi ovat aivan kuin Deep Impact ja Armageddon.
Independence Day oli t�ysin ep�realistinen sekoilu, jossa pari machoa cowboy-tyyliin pelastaa maapallon ulkoavaruuden h�rh�ilt� saamatta itse naarmuakaan, sotkematta kampaustaan tai kertaakaan unohtamatta tunnelmaa kevent�v�� puujalkavitsi�.
TDAT taas kertoo katastrofista ja miten ihmiset yritt�v�t selviyty� siit�. Elokuvassa ei taida olla yht��n vitsi� eik� virnistyst�. Hymyj�kin oli vain pari. Vakavaa asiaa k�sitell��n vakavasti eik� kuitata puujalkavitsill�.
Tietysti elokuvan tieteellinen puoli j�tet��n kevyeksi ja keskityt��n kuvaamaan ihmiskohtaloita katastrofin kynsiss�. Plussana on mainittava, ettei romantiikkaan ja ihmissuhteisiin upota kovin syv�lle. Aivan k�sitt�m�t�n oli kuitenkin kohtaus, jossa superpakkanen iskee ja ohjaaja paneekin jutun siit� poikki. Sitten tarina jatkuu kun pakkanen on laskenut. Miksei voitu n�ytt�� ihmisten selviytymiskamppailua purevaa pakkasta vastaan? Eik� siit� saatu riitt�v�n n�ytt�vi� kamera-ajoja? Ei voitu ajaa poliisiautolla ket��n takaa?
TDAT saa kouluarvosanan 8.
perjantaina, lokakuuta 22, 2004
Jon Udell: MuVo parempi kuin iPod
InfoWorldin kolumnisti Jon Udell on sit� mielt�, ett� Applen iPod ei ole yht� n�pp�r� kuin Creativen MuVo. Herra Udellin juttu l�ytyy otsikkoa klikkaamalla. H�nen mielest��n syyt ovat seuraavat:
MuVon tallennuskapasiteetti on tietysti paljon pienempi kuin iPodin, mutta nykyp�iv�n� pystyy MuVon plugaamaan mihin tahansa koneeseen ja vaihtamaan vehkeess� olevat musat. iPodissa idea on, ett� kuljetat aina mukana kaiken musan mit� omistat.
- iPodiin ei voi helposti lis�t� musaa kuin k�ytt�m�ll� iTunes-ohjelmaa. MuVo taas on tavallinen USB-massamuisti. Sen kun kopioit sinne mit� haluat.
- MuVo on paljon kevyempi kuin iPod.
MuVon tallennuskapasiteetti on tietysti paljon pienempi kuin iPodin, mutta nykyp�iv�n� pystyy MuVon plugaamaan mihin tahansa koneeseen ja vaihtamaan vehkeess� olevat musat. iPodissa idea on, ett� kuljetat aina mukana kaiken musan mit� omistat.
100. kirjoitus
En huomannutkaan, mutta edellinen kirjoitus oli jo sadas! Onnittelut itselleni ja tietysti sille, kuka n�it� on lukenut. (Vaikka en kyll� ymm�rr� miksi joku lukisi...)
sunnuntaina, lokakuuta 17, 2004
Uutta ty�nt�voimaa avaruusaluksille
Avaruusalusten ty�nt�voima on t�h�n menness� perustunut siihen, ett� alus kuljettaa mukanaan jotain aihetta, jota sitten heitet��n aluksesta pois suurella nopeudella jotta saadaan aikaan aluksen liike vastakkaiseen suuntaan.
T�ss� on tietysti monia huonoja puolia: poisheitett�v� aine pit�� kuljettaa mukana, eli se lis�� aluksen massaa eli alus kiihtyy hitaammin; aine pit�� heitt�� pois mahdollisimman kovalla vauhdilla ja siihen tarvitaan jokin laite, useimmiten iso ja painava, eli sekin lis�� aluksen massaa ja huonontaa kiihtyvyytt�.
Aurinkopurjetta (solar sail) hy�dynt�v� alus voi unohtaa ajoaineen ja moottorin ja yksinkertaisesti purjehtia auringosta virtaavan s�teily-ja hiukkasvirran ty�nt�m�n�. T�m�n ratkaisun heikkous on aurinkotuulen heikkous. Paine, jonka aurinkotuuli saa aikaan on maan radalla noin 1 nanopascal ja se heikkenee et�isyyden neli�ss�. N�in heikon tuulen purjehdukseen tarvitaan todella iso ja kevyt purje ja sittenkin kiihtyvyys on h�vi�v�n pieni. Kyyti on ilmaista, mutta matka kest�� todella kauan.
Nyt on sitten Robert Winglee Washingtonin yliopistosta saanut p��h�ns�, ett� mit� jos k�ytett�isiin aurinkopurjetta, mutta ammuttaisiin purjeeseen suurinopeuksisia hiukkasia tehokkaalla s�detykill�, joka sijaitsee jossain maatakiert�v�ll� radalla. (Ks. linkki otsikossa) Tarpeeksi tehokas s�detykki pystyy h�nen mukaansa kiihdytt�m��n avaruusalusta niin, ett� Marsissa on mahdollista k�yd� 90 p�iv�ss�. Mielest�ni t�m�n tuuman heikkous on siin�, ett� jarruttamiseen tarvitaan samanlainen s�detykki m��r�np��ss�. Ent�s jos m��r�np��n s�detykki on toimitettu perille miehitt�m�tt�m�ll� lennolla ja se on jotenkin vahingoittunut tai ei muuten vaan toimi ihan oikein? Jarrutus j�� tekem�tt� ja matka sen kuin jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Kaikesta huolimatta t�m� ajatus tuntuu parhaimmalta tavalta tehd� avaruuslennoista k�yt�nn�llisi�. Pariksi kuukaudeksi on ehk� viel� mahdollista varustaa avaruusalukseen ruokaa, vett� ja hengitysilmaa mutta pitemmiksi ajoiksi aluksesta pit�isi rakentaa omavarainen kokonaisuus ja sellaista ei tiet��kseni ole yrityksist� huolimatta onnistuttu tekem��n.
Ja jos robottilennolla m��r�np��h�n toimitettu s�detykki j�� avaruuteen, ehk� ajatus ei ole niin mahdoton. NASA tuntuu osaavan toimittaa luotaimen Marsia kiert�v�lle radalle melko luotettavasti, mutta planeetan pinnalle laskeutuminen on jo paljon hankalampaa. Luotammehan me joka p�iv� henkemme erilaisten automaattien k�siin. Ehk� n�ihin s�detykkeihinkin voisi luottaa, kunhan niit� on riitt�v�sti testattu.
T�ss� on tietysti monia huonoja puolia: poisheitett�v� aine pit�� kuljettaa mukana, eli se lis�� aluksen massaa eli alus kiihtyy hitaammin; aine pit�� heitt�� pois mahdollisimman kovalla vauhdilla ja siihen tarvitaan jokin laite, useimmiten iso ja painava, eli sekin lis�� aluksen massaa ja huonontaa kiihtyvyytt�.
Aurinkopurjetta (solar sail) hy�dynt�v� alus voi unohtaa ajoaineen ja moottorin ja yksinkertaisesti purjehtia auringosta virtaavan s�teily-ja hiukkasvirran ty�nt�m�n�. T�m�n ratkaisun heikkous on aurinkotuulen heikkous. Paine, jonka aurinkotuuli saa aikaan on maan radalla noin 1 nanopascal ja se heikkenee et�isyyden neli�ss�. N�in heikon tuulen purjehdukseen tarvitaan todella iso ja kevyt purje ja sittenkin kiihtyvyys on h�vi�v�n pieni. Kyyti on ilmaista, mutta matka kest�� todella kauan.
Nyt on sitten Robert Winglee Washingtonin yliopistosta saanut p��h�ns�, ett� mit� jos k�ytett�isiin aurinkopurjetta, mutta ammuttaisiin purjeeseen suurinopeuksisia hiukkasia tehokkaalla s�detykill�, joka sijaitsee jossain maatakiert�v�ll� radalla. (Ks. linkki otsikossa) Tarpeeksi tehokas s�detykki pystyy h�nen mukaansa kiihdytt�m��n avaruusalusta niin, ett� Marsissa on mahdollista k�yd� 90 p�iv�ss�. Mielest�ni t�m�n tuuman heikkous on siin�, ett� jarruttamiseen tarvitaan samanlainen s�detykki m��r�np��ss�. Ent�s jos m��r�np��n s�detykki on toimitettu perille miehitt�m�tt�m�ll� lennolla ja se on jotenkin vahingoittunut tai ei muuten vaan toimi ihan oikein? Jarrutus j�� tekem�tt� ja matka sen kuin jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Kaikesta huolimatta t�m� ajatus tuntuu parhaimmalta tavalta tehd� avaruuslennoista k�yt�nn�llisi�. Pariksi kuukaudeksi on ehk� viel� mahdollista varustaa avaruusalukseen ruokaa, vett� ja hengitysilmaa mutta pitemmiksi ajoiksi aluksesta pit�isi rakentaa omavarainen kokonaisuus ja sellaista ei tiet��kseni ole yrityksist� huolimatta onnistuttu tekem��n.
Ja jos robottilennolla m��r�np��h�n toimitettu s�detykki j�� avaruuteen, ehk� ajatus ei ole niin mahdoton. NASA tuntuu osaavan toimittaa luotaimen Marsia kiert�v�lle radalle melko luotettavasti, mutta planeetan pinnalle laskeutuminen on jo paljon hankalampaa. Luotammehan me joka p�iv� henkemme erilaisten automaattien k�siin. Ehk� n�ihin s�detykkeihinkin voisi luottaa, kunhan niit� on riitt�v�sti testattu.
lauantaina, lokakuuta 16, 2004
Veera ratsasti yksin
Veera ratsastaa Pinkillä
Originally uploaded by sti.
Veera ratsasti tänään ensimmäistä kertaa yksin. Kokeneempi tyttö, joka käveli vierellä, ei pitänyt hevosesta kiinni, oli vaan varmistamassa, että hommat menee niin kuin pitää. Hienoa, Veera!
perjantaina, lokakuuta 15, 2004
Talvirenkaat alle
�isin, iltaisin ja aamuisin on ollut jo jonkun aikaa pakkasta. Ajattelin laittaa talvirenkaat alle jo hyviss� ajoin. Laitoin ne takaluukkuun ja menin autolla t�ihin. Renkaat olikin mukava vaihtaa ty�paikan parkkihallissa. Hommia helpotti sekin, ett� ty�kaveri tuli auttamaan. Lis�ksi parkkihallin autonpesupaikalla sai n�pp�r�sti pesty� suurimmat p****t kes�renkaista.
T�� oli hyv� homma. Huomattavasti mukavampaa ja vaivattomampaa kuin k�kki� pime�ss� ja kylm�ss� ja m�r�ss� kotitalon parkkipaikalla.
T�� oli hyv� homma. Huomattavasti mukavampaa ja vaivattomampaa kuin k�kki� pime�ss� ja kylm�ss� ja m�r�ss� kotitalon parkkipaikalla.
Gerber
Stockmannin Hulluilla P�ivill� myyd��n Gerberin monitoimity�kalua. Kyseess� on siis ns. Leatherman-klooni, mutta ilmeisesti laadukas sellainen. Kyseinen vehjes on malliltaan Multi-Plier 400 Compact Sport Black. Hinta oli 49,90?. Vempain ei ole viel� n�hnyt tositoimia, joten en voi suositella tai olla suosittelematta. Katsotaan mit� aika tuo tullessaan. Ainakin olen valmiina... :)
Hassua... Laatikossa lukee pienell� "A FISKARS BRAND COMPANY". Onkohan pieni suomalainen yhti� saanut lainaa ja k�ynyt ostelemassa kilpailijoita?
Hassua... Laatikossa lukee pienell� "A FISKARS BRAND COMPANY". Onkohan pieni suomalainen yhti� saanut lainaa ja k�ynyt ostelemassa kilpailijoita?
sunnuntaina, lokakuuta 10, 2004
Onko hyv� y�uni 3000 euron arvoinen?
Em�nt� haluaa uuden s�ngyn ja patjat. Min� olin sit� mielt�, ett� jos sellaiset kerran hankitaan, niin hankitaan sitten kerralla hyv�t, sill� k�yh�ll� ei ole varaa ostaa huonoa.
Askosta ja Familonilta saa kummaltakin pussijousitettuja patjoja, joissa on 5 vy�hykett� (hartioiden ja lantion alla on ohuemmat eli joustavammat jouset). Kaksi t�llaista patjaa tulisi maksamaan noin 1000 euroa.
Astetta hienompi ratkaisu on Tempur-patja. Hintatiedot eiv�t ole viel� aivan t�ysin selvill�, mutta luulisin, ett� kahden patjan hinta asettuu 2200-2500 euron tienoille. Tempur-patjoista suurin osa on vaahtomuovia ja p��llimm�inen 7 cm on Tempur-materiaalia, joka my�t�ilee vartaloa. Nopea kokeilu kaupassa tuntui todella mukavalta. Er��n keskustelufoorumin mukaan jotkut pit�v�t Tempur-patjoista todella paljon ja jotkut eiv�t ollenkaan.
Hintahaitarin yl�p��st� l�ytyy sitten Unikulman Bodyform-patja, joka tehd��n mittatilausty�n�. Siin�kin k�ytet��n pussijousia, mutta niit� on paljon (yli 600 neli�metrill�) ja jousien paksuus valitaan henkil�kohtaisen painemittauksen perusteella. Kaksi moista taidonn�ytett� maksaa noin 3000 euroa.
Nyt tuntuu silt�, ett� pit�isi tarkistaa suunta ja kompassilukema: onko hyv� y�uni todella 3000 euron arvoinen? Nukkuisinko enemm�n? (Nukkumiseen menee jo nyt liikaa aikaa ja sit� paitsi kuolema kuittaa univelat.) Parantaisiko se todella el�m�nlaatua niin paljon, ett� tuommoinen hinta kannattaa maksaa?
En tied�
Askosta ja Familonilta saa kummaltakin pussijousitettuja patjoja, joissa on 5 vy�hykett� (hartioiden ja lantion alla on ohuemmat eli joustavammat jouset). Kaksi t�llaista patjaa tulisi maksamaan noin 1000 euroa.
Astetta hienompi ratkaisu on Tempur-patja. Hintatiedot eiv�t ole viel� aivan t�ysin selvill�, mutta luulisin, ett� kahden patjan hinta asettuu 2200-2500 euron tienoille. Tempur-patjoista suurin osa on vaahtomuovia ja p��llimm�inen 7 cm on Tempur-materiaalia, joka my�t�ilee vartaloa. Nopea kokeilu kaupassa tuntui todella mukavalta. Er��n keskustelufoorumin mukaan jotkut pit�v�t Tempur-patjoista todella paljon ja jotkut eiv�t ollenkaan.
Hintahaitarin yl�p��st� l�ytyy sitten Unikulman Bodyform-patja, joka tehd��n mittatilausty�n�. Siin�kin k�ytet��n pussijousia, mutta niit� on paljon (yli 600 neli�metrill�) ja jousien paksuus valitaan henkil�kohtaisen painemittauksen perusteella. Kaksi moista taidonn�ytett� maksaa noin 3000 euroa.
Nyt tuntuu silt�, ett� pit�isi tarkistaa suunta ja kompassilukema: onko hyv� y�uni todella 3000 euron arvoinen? Nukkuisinko enemm�n? (Nukkumiseen menee jo nyt liikaa aikaa ja sit� paitsi kuolema kuittaa univelat.) Parantaisiko se todella el�m�nlaatua niin paljon, ett� tuommoinen hinta kannattaa maksaa?
En tied�
keskiviikkona, lokakuuta 06, 2004
Pitk�st� aikaa
Eip� ole tullut kirjoitettua mit��n pitk��n aikaan. On ollut aikamoinen kiire t�iss� ja loppu aika on mennyt vaimon sairastamisessa. Tai no, ei se nyt ihan hirve�n pahana ole pari viime viikkoa ollut. Pahempaakin on n�hty.
T�iss� ollaan just tekem�ss� release-candidaattia ja viime metreille asti on fiksattu bugeja. Uskaltaisin jopa sanoa, ett� j�lki on ollut hyv��. Vaikeuksia on ollut monia, mutta ne on useimmat voitettu tai ainakin v�liaikaisesti sel�tetty. Oikeastaan pit�isi olla nukkumassa t�h�n aikaan.
T�iss� ollaan just tekem�ss� release-candidaattia ja viime metreille asti on fiksattu bugeja. Uskaltaisin jopa sanoa, ett� j�lki on ollut hyv��. Vaikeuksia on ollut monia, mutta ne on useimmat voitettu tai ainakin v�liaikaisesti sel�tetty. Oikeastaan pit�isi olla nukkumassa t�h�n aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)