perjantaina, elokuuta 05, 2005

Reissuajatuksia

Kun nyt on oltu kotona yksi päivä, ajattelin vähän kasata reissussa mieleen tulleita ajatuksia:

Majoitus järjestyy jopa ilman ennakkovarauksia. Lähdimme liikkeelle ilman tarkempia suunnitelmia tai aikatauluja. Oikeastaan etukäteen oli selvillä ainoastaan että mennään 4-ja 5-tietä Lappiin ja Jäämerelle ja että ensimmäinen pysähdys on Varkaudessa, jossa käydään Mekaanisen Musiikin Museossa. Olin ajatellut että olemme Varkaudessa yötä. Kello oli kuitenkin vasta 18 kun tulimme museosta ja päätimme jatkaa saman tien Kuopioon asti. Olipa hyvä ettei Varkaudesta tullut varattua hotellihuonetta.

Missään ei käynyt niin, että olisimme joutuneet näkemään vaivaa yöpymispaikan löytämiseksi. Etenkin Lapissa oli tienvarret täynnään kylttejä joissa luki: "Vapaita mökkejä. Freie Hütter."

Pohjois-Norjassa kerrotaan ennen kylää tai kaupunkia, että nopeusrajoitus on 60 km/h ja kylän jälkeen että 60 km/h rajoitusalue päättyy. Missään ei sen sijaan kerrota, kuinka kovaa saa ajaa 60 km/h alueen ulkopuolella. Kokemuksen perusteella sanoisin, että jos ajaa noin 90 km/h ei jää jalkoihin, mutta joutuu kyllä ohitettavaksi aina silloin tällöin.

Norjassa tiet ovat kapeita. Lapissakin ne ovat paljon kapeampia kuin Etelä-Suomessa, mutta Norjassa ne ovat jo naurettavia. Piennarta ei ole yhtään ja heti asvaltin reunasta saattaa alkaa pudotus ilman minkäänlaista aitaa tai turvakaidetta. Norjalaiset näemmä uskovat, että jos et osaa pitää autoa tiellä, ei sulle olisi alunperinkään pitänyt ajokorttia antaa.

Kapeilla teillä vastaantulevat autot tekevät matkanteon mielenkiintoiseksi. 2 henkilöautoa ohittaa toisensa ilman suurempaa stressiä, mutta kun toinen autoista on asuntoauto, bussi, kuorma-auto tai täysperävaunuyhdistelmä, alkoi ainakin minulla sydämen syke tihentyä ja adrenaliini erittyä. Eipähän ollut mitään vaaraa, että olisi nukahtanut rattiin.

Norjalaiset ovat ihan hulluja kuskeja. Ei ollut niin kapeaa tietä ettei joku kaahaaja olisi pyrkinyt ohi. Itse en uskaltanut tehdä sikäläisillä kinttupoluilla yhtään ohitusta, en edes vaikka jouduin ajamaan 40 km bussin perässä, joka ajoi 20 km/h alle rajoituksen.

Vaikka nimitinkin norjalaisia teitä kinttupoluiksi, se tarkoitti ainoastaan niiden leveyttä. Teiden pinta oli paremmassa kunnossa kuin Suomessa yleensä.

Poroja pitää tosissaan varoa. Vaikka poro seisoisi tien reunassa kun lähestyt sitä, se saattaa pompata tielle juuri kun auto on metrin päässä siitä. Tyhmällä kasvissyöjällä ei ole himpun vertaa itsesuojeluvaistoa.

Pohjois-Suomessa on kylmä. Pitkät kalsarit ja villahousut kannattaa ottaa mukaan.

Nordkapissa tuulee aivan käsittämättömän lujasti, eikä kyseessä edes ollut mikään myrsky, ainakaan meren aalloista päätellen. Ilma on kylmä jo ennestäänkin ja tuuli tekee siitä todella purevaa, heinäkuussakin. Edellämainittujen villahousujen kavereiksi tarvitaan tuulenpitävää vaatetusta.

Vuoristoteitä ajetaan alas moottorilla jarruttaen, ei jarrupoljinta painaen. Mutta kuinka pitkään moottorin voi antaa huutaa 5000 kierrosta minuutissa?

Ei kommentteja: