perjantaina, tammikuuta 19, 2007
lauantaina, tammikuuta 13, 2007
Tyytyväinen mukula
Maha on täynnä Allun grillin grillinakkeja ja ranskanperunoita. Ja jäätelöä jälkkäriksi.
perjantaina, tammikuuta 05, 2007
torstaina, marraskuuta 30, 2006
sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006
Merkitys on mennyt
Olen käyttänyt puolisen vuotta S60-puhelimessani softaa nimeltä Merkitys. Sillä on kiva lähettää puhelimen kameralla otettu kuva Flickriin. Merkitys vieläpä lisää kuvaan kaikenlaista jännää metadataa, kuten kännykkäverkon tukiasematietoja ja kuuluvuusalueella olevien bluetooth-laitteiden osoitteet. Merkitys on suomalainen ohjelma.
Valitettavasti tuntuu siltä, että Merkitys vuotaa muistia. Se pitää muistaa käynnistää uudelleen parin päivän välein tai muuten kuvien ottaminen epäonnistuu. Tänäänkin olisin saanut hienon kuvan, mutta puhelin ei suostunut ottamaan kuvaa, vaan valitti, että: "Muisti on täynnä, sulje sovelluksia ja yritä uudelleen."
Antaa olla, tuli mitta täyteen. Poistin Merkityksen puhelimesta. Saahan ne kuvat lähetettyä Flickriin sähköpostiviestinä melkein yhtä näppärästi. Ja sähköpostilla lähetetyn kuvan saa automaattisesti menemään blogiin. Merkitys ei osannut blogiin lähetystä.
Valitettavasti tuntuu siltä, että Merkitys vuotaa muistia. Se pitää muistaa käynnistää uudelleen parin päivän välein tai muuten kuvien ottaminen epäonnistuu. Tänäänkin olisin saanut hienon kuvan, mutta puhelin ei suostunut ottamaan kuvaa, vaan valitti, että: "Muisti on täynnä, sulje sovelluksia ja yritä uudelleen."
Antaa olla, tuli mitta täyteen. Poistin Merkityksen puhelimesta. Saahan ne kuvat lähetettyä Flickriin sähköpostiviestinä melkein yhtä näppärästi. Ja sähköpostilla lähetetyn kuvan saa automaattisesti menemään blogiin. Merkitys ei osannut blogiin lähetystä.
Kati kiipesi takaisin satulaan
Kati putosi 2 viikkoa sitten hevosen selästä, mutta niin se vaan tänään urheasti kiipesi takaisin satulaan. HC meininki!
Jouluntaikaa
Myyrmannissa on laitettu jouluvalot päälle ja himmennetty muuta valaistusta niin, että tunnelma on aika mukava.
Pelkkiä kokismainoksia
Coca-Colalla on iso markkinointikampanja meneillään. Käytännössä kaikki Rautatieaseman mainostila puskee silmille Zeroa.
sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006
Kuinka kahvi keitetään
Miten kahvi keitetään? Meillä on "perkolaattori"-tyyppinen kahvinkeitin, joka keitää oikein hyvää kahvia. Sellaiset tuntuvat olevan melko harvinaisia. Johtuisiko siitä, että kahvin keittämisessä on muutamia ylimääräisiä työvaiheita. Katsotaanpa.
Ensin keitin on pestävä. Tai siis minä en koskaan jaksa pestä keitintä kahvia juotuani, siksi minun kohdallani kahvinkeitto alkaa aina keittimen ja sen osien pesulla.
Kahvi on rasvainen juoma ja vanhan kahvin maku ei lähde pelkällä vedellä huuhtelemalla vaan pesussa pitää käyttää ihan astianpesuainetta.
Kuvassa näkyvät keittimen kaikki osat: kannu, kannun kansi, vesiputki ja kahvisäiliö ja sen kansi.
Seuraavaksi täytetään kannu kylmällä vedellä. Anna kylmän veden valua hetken täydellä paineella, jotta vesi on varmasti puhdasta ja kylmää.
Kannun sivussa on kätevä mitta-asteikko, josta näkee monenko kupin edestä vettä kannussa on.
Kahvin laadussa ei ole syytä kitsastella. Nykyään kaupoissa on jo jonkun verran valikoimaa eikä tarvitse valita costarican tai saludon välillä. Kannattaa kokeilla muitakin. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että laadusta kannattaa maksaa. Lisäksi kannattaa kokeilla myös tummempia paahtoja. Päinvastoin kuin luulisi, tumma paahto ei tarkoita kitkerämpää kahvia tai pahempaa närästystä. Itse asiassa aivan päinvastoin.
Keittimen kahvisäiliö on täytetty kahvijauheella.
Kahvisäiliö on peltinen purkki, jossa on pieniä reikiä, joiden läpi vesi valuu uutettuaan maun, värin ja muut hyvät aineet kahvijauheesta.
Kahvisäiliön päälle tulee reitetty kansi, joka huolehtii siitä, että vesi valuu tasaisesti joka puolelle kahvisäiliötä.
Seuraavaksi laitetaan vesiputki pystyyn kannun pohjalle.
Kannun pohjalla heti putken alapuolella on pieni sähköllä kuumeneva elementti, joka keittää yläpuolellaan olevan veden. Kiehuva vesi muodostaa kuplia ja kuplat nousevat putkea ylöspäin työntäen vettä edellään.
Asetetaan kahvisäiliö vesiputkessa olevan jousen varaan.
Kun kuplat työntävät vettä putkea ylös, se lopulta purkautuu putken päästä ja leviää kahvisäiliön kannelle, valuu reikien läpi kahvijauheen sekaan ja säiliön pohjareikien läpi kannun pohjalle.
Kannun kansi lukittuu paikalleen ja pitää huolen, ettei kiehuvaa vettä roisku ympäriinsä.
Alkutilanne on siis se, että kannussa on pelkkää kylmää vettä. Vesi alkaa kiertää putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas ja sitten taas putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas. Vesi kulkee jatkuvasti ja useaan kertaan kahvijauheen läpi uuttaen itseensä makua. Melkeinpä luulisin, että tämä prosessi ottaa kahvista tehokkaammin maun talteen kuin tavallinen kahvinkeitin, jossa vesi kulkee vain kerran suodatinpaperin päällä makaavan kahvijauheen läpi.
Hiljalleen kannussa oleva vesi muuttuu vahvemmaksi ja vahvemmaksi kahviksi ja myös sen lämpötila nousee koko ajan.
Kun kannussa olevan nesteen lämpötila alkaa lähestyä 100 asetetta, keitin katkaisee virran putken alapäässä olevasta kuumennuselementistä ja kääntää päälle pohjassa olevan heikkotehoisemman elementin, jonka tehtävät on vain pitää kahvi kuumana. Kannun kylkeen syttyy valo merkiksi siitä, että kahvi on valmista.
Ja sitten ei muuta kuin kahville!
Ensin keitin on pestävä. Tai siis minä en koskaan jaksa pestä keitintä kahvia juotuani, siksi minun kohdallani kahvinkeitto alkaa aina keittimen ja sen osien pesulla.Kahvi on rasvainen juoma ja vanhan kahvin maku ei lähde pelkällä vedellä huuhtelemalla vaan pesussa pitää käyttää ihan astianpesuainetta.
Kuvassa näkyvät keittimen kaikki osat: kannu, kannun kansi, vesiputki ja kahvisäiliö ja sen kansi.
Seuraavaksi täytetään kannu kylmällä vedellä. Anna kylmän veden valua hetken täydellä paineella, jotta vesi on varmasti puhdasta ja kylmää.Kannun sivussa on kätevä mitta-asteikko, josta näkee monenko kupin edestä vettä kannussa on.
Kahvin laadussa ei ole syytä kitsastella. Nykyään kaupoissa on jo jonkun verran valikoimaa eikä tarvitse valita costarican tai saludon välillä. Kannattaa kokeilla muitakin. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että laadusta kannattaa maksaa. Lisäksi kannattaa kokeilla myös tummempia paahtoja. Päinvastoin kuin luulisi, tumma paahto ei tarkoita kitkerämpää kahvia tai pahempaa närästystä. Itse asiassa aivan päinvastoin.Keittimen kahvisäiliö on täytetty kahvijauheella.Kahvisäiliö on peltinen purkki, jossa on pieniä reikiä, joiden läpi vesi valuu uutettuaan maun, värin ja muut hyvät aineet kahvijauheesta.
Kahvisäiliön päälle tulee reitetty kansi, joka huolehtii siitä, että vesi valuu tasaisesti joka puolelle kahvisäiliötä.Seuraavaksi laitetaan vesiputki pystyyn kannun pohjalle.Kannun pohjalla heti putken alapuolella on pieni sähköllä kuumeneva elementti, joka keittää yläpuolellaan olevan veden. Kiehuva vesi muodostaa kuplia ja kuplat nousevat putkea ylöspäin työntäen vettä edellään.
Asetetaan kahvisäiliö vesiputkessa olevan jousen varaan.Kun kuplat työntävät vettä putkea ylös, se lopulta purkautuu putken päästä ja leviää kahvisäiliön kannelle, valuu reikien läpi kahvijauheen sekaan ja säiliön pohjareikien läpi kannun pohjalle.
Kannun kansi lukittuu paikalleen ja pitää huolen, ettei kiehuvaa vettä roisku ympäriinsä.Alkutilanne on siis se, että kannussa on pelkkää kylmää vettä. Vesi alkaa kiertää putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas ja sitten taas putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas. Vesi kulkee jatkuvasti ja useaan kertaan kahvijauheen läpi uuttaen itseensä makua. Melkeinpä luulisin, että tämä prosessi ottaa kahvista tehokkaammin maun talteen kuin tavallinen kahvinkeitin, jossa vesi kulkee vain kerran suodatinpaperin päällä makaavan kahvijauheen läpi.Hiljalleen kannussa oleva vesi muuttuu vahvemmaksi ja vahvemmaksi kahviksi ja myös sen lämpötila nousee koko ajan.
Kun kannussa olevan nesteen lämpötila alkaa lähestyä 100 asetetta, keitin katkaisee virran putken alapäässä olevasta kuumennuselementistä ja kääntää päälle pohjassa olevan heikkotehoisemman elementin, jonka tehtävät on vain pitää kahvi kuumana. Kannun kylkeen syttyy valo merkiksi siitä, että kahvi on valmista.Ja sitten ei muuta kuin kahville!
sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006
BBC-dokumentti Blade Runnerista
Pistän tänne talteen... en ehdi juuri nyt katsoa sitä ja jos vaikka jotakuta kiinnostaa.
keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006
Irakin kadonneet miljardit
YLE1 esitti juuri dokumentin "Irakin kadonneet miljardit". Jos joku ei nähnyt sitä, se löytyy myös Googlen videopalvelusta, klikkaa linkkiä otsikossa. (Englanninkielinen, ei tekstitystä.)
George W. Bushin hallinto on tehnyt Irakista villin lännen, jossa ei ole lakeja tai valvontaa ja jonne kaadetaan miljardeittain dollareita kenen hyvänsä kahmittavaksi, käteisenä, jottei mitään voida jäljittää.
"Miehityshallinnon virkamiehelle annettiin 7 miljoonaa dollaria käteisenä ja käskettiin tuhlata ne viikossa."
Dokumentissa näytetään sairaala, jonka remontin tekijälle on maksettu 4 miljoonaa dollaria, mutta juuri mitään ei ole tehty ja se mitä on tehty on kelvotonta. Kukaan ei ole vastuussa.
Vedenpuhdistamoja on kunnostettu noin miljardilla, mutta ne eivät toimi.
Kaupunkien viemäreiden kunnostusurakoista on maksettu miljoonia, mutta mitään ei ole tehty.
Kuka hyvänsä voi mennä Irakiin ja sanoa olevansa rakennusurakoitsija tai mitä vaan ja tehdä sopimus, jonka mukaan pitäisi rakentaa tai kunnostaaa jotain vastineeksi miljoonista tai miljardeista dollareista. Rahat maksetaan parhaassa tapauksessa etukäteen tai huonoimmassakin tapauksessa kun käyt sanomassa, että homma on tehty. Kenelläkään miehityshallituksessa ei ole aikaa tai kiinnostusta tarkistaa, että rahoille saadaan jotain vastinetta.
Samaan aikaan sairaaloissa pikkulapset kuolevat ripuliin koska sairaaloilla on pulaa neuloista, vitamiineista, antibiooteista ja muista halvoista peruslääkkeistä.
Miehityshallitus kykeni järjestämään valtavan logistiikkaoperaation, jossa Irakin koko valuuttakanta vaihdettiin vanhoista dinaareista uusiin, joissa ei ollut Saddamin naaman kuvaa, mutta se ei kykene toimittamaan halpaa perusroinaa sairaaloihin. Siis tottakai se kykenisi, mutta kun heillä on parempaakin tekemistä.
Voi perkele että pistää vihaksi!
Toivottavasti kaikki amerikkalaiset näkevät tämän ohjelman, häpeävät ja muistavat sen häpeän tunteen parin viikon päästä vaaliuurnilla. Muistakaa äänestyslippua täyttäessänne kuva vauvasta, joka haudattiin ruskeassa pahvilaatikossa vain koska sairaalassa ei ollut happinaamaria ja K-vitamiinia.
Jotenkin tuntuu siltä, että tällä kaikella on enää hyvin vähän tekemistä "terrorisminvastaisen sodan" kanssa, jos sillä nyt mitään koskaan oli alun alkaenkaan. Kannattaa muistaa, että vaikka 3000 amerikkalaista kuoli 2001 syyskuun iskuissa, amerikkalaiset tappavat toisiaan ampuma-aseilla kymmenen kertaa sen määrän joka vuosi. Ja tämä luku on viime vuosina ollut vahvassa nousussa.
George W. Bushin hallinto on tehnyt Irakista villin lännen, jossa ei ole lakeja tai valvontaa ja jonne kaadetaan miljardeittain dollareita kenen hyvänsä kahmittavaksi, käteisenä, jottei mitään voida jäljittää.
"Miehityshallinnon virkamiehelle annettiin 7 miljoonaa dollaria käteisenä ja käskettiin tuhlata ne viikossa."
Dokumentissa näytetään sairaala, jonka remontin tekijälle on maksettu 4 miljoonaa dollaria, mutta juuri mitään ei ole tehty ja se mitä on tehty on kelvotonta. Kukaan ei ole vastuussa.
Vedenpuhdistamoja on kunnostettu noin miljardilla, mutta ne eivät toimi.
Kaupunkien viemäreiden kunnostusurakoista on maksettu miljoonia, mutta mitään ei ole tehty.
Kuka hyvänsä voi mennä Irakiin ja sanoa olevansa rakennusurakoitsija tai mitä vaan ja tehdä sopimus, jonka mukaan pitäisi rakentaa tai kunnostaaa jotain vastineeksi miljoonista tai miljardeista dollareista. Rahat maksetaan parhaassa tapauksessa etukäteen tai huonoimmassakin tapauksessa kun käyt sanomassa, että homma on tehty. Kenelläkään miehityshallituksessa ei ole aikaa tai kiinnostusta tarkistaa, että rahoille saadaan jotain vastinetta.
Samaan aikaan sairaaloissa pikkulapset kuolevat ripuliin koska sairaaloilla on pulaa neuloista, vitamiineista, antibiooteista ja muista halvoista peruslääkkeistä.
Miehityshallitus kykeni järjestämään valtavan logistiikkaoperaation, jossa Irakin koko valuuttakanta vaihdettiin vanhoista dinaareista uusiin, joissa ei ollut Saddamin naaman kuvaa, mutta se ei kykene toimittamaan halpaa perusroinaa sairaaloihin. Siis tottakai se kykenisi, mutta kun heillä on parempaakin tekemistä.
Voi perkele että pistää vihaksi!
Toivottavasti kaikki amerikkalaiset näkevät tämän ohjelman, häpeävät ja muistavat sen häpeän tunteen parin viikon päästä vaaliuurnilla. Muistakaa äänestyslippua täyttäessänne kuva vauvasta, joka haudattiin ruskeassa pahvilaatikossa vain koska sairaalassa ei ollut happinaamaria ja K-vitamiinia.
Jotenkin tuntuu siltä, että tällä kaikella on enää hyvin vähän tekemistä "terrorisminvastaisen sodan" kanssa, jos sillä nyt mitään koskaan oli alun alkaenkaan. Kannattaa muistaa, että vaikka 3000 amerikkalaista kuoli 2001 syyskuun iskuissa, amerikkalaiset tappavat toisiaan ampuma-aseilla kymmenen kertaa sen määrän joka vuosi. Ja tämä luku on viime vuosina ollut vahvassa nousussa.
maanantaina, lokakuuta 16, 2006
sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
Jaa kokemuksesi blokissa
Jaa kokemuksesi blokissa
Originally uploaded by sti.
Nokian uusissa mainoksissa kehotetaan ihmisiä jakamaan kokemuksensa blokissa. Onkohan bloki Kielitoimiston suosittelema kirjoitusmuoto sanalle blogi? Miksei sitten samantien ploki.
Taidankin plokata tämän.
keskiviikkona, lokakuuta 04, 2006
Levykaupat
Piipahdin töistä kotimatkalla levykaupassa. Petyin. Entiset myyntipöydät ja telineet täynnä levyjä oli korvattu parilla pöydällä, joilla oli matalia pinoja tarjous-Dvd-levyjä. Olin elänyt siinä uskossa, että netin musiikkikaupoissa on huonot valikoimat ja laajat valikoimat löytää vain oikeasta levykaupasta. Ehkä asia on nykyään päinvastoin. Tai ehkä hyvää valikoimaa ei enää löydä juuri mistään.
sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006
Tulisiko sovellusten päivittää itse itsensä?
Otsikon linkissä on mielenkiintoinen keskustelu siitä, pitäisikö sovellusten päivittää itse itsensä automaattisesti.
Nykyäänhän lähes jokainen softa osaa tarkistaa valmistajan sivuilta, onko siitä uudempaa versiota ja kysyä käyttäjältä, haluaako hän asentaa uuden version tai ainakin laukaista selaimen sivulle, josta uuden version voi ladata.
Teen päivätyönäni softaa, jossa ei kyseistä ominaisuutta vielä ole, mutta sen lisäämisestä on kyllä keskusteltu.
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että automaattinen päivitys olisi monesti paras ratkaisu. Ylläpidon pojilta vaaditaan paljon työtä, jos heidän pitää joka kerta kun uusi päivitys tulee jakoon, etsiä vastaus seuraaviin kysymyksiin:
Onko se tietoturvapäivitys vai uusia toimintoja tuova uusi versio? Jos se on tietoturvapäivitys, kuinka kriittinen se on? Tiedetäänkö, onko olemassa reikää hyödyntäviä haittaohjelmia?
Onko päivitys pakko tehdä vai voiko sitä lykätä? Toimiiko päivittämätön versio edelleen? Kuinka kauan?
Rikkooko päivitys jotain? Onko sillä epäyhteensopivuusongelmia muiden ohjelmien kanssa?
Onko päivityksen jo asentaneilla käyttäjillä ollut ongelmia? Missä ohjelman käyttäjät kokemuksistaan keskustelevat?
Miten päivitys ladataan? Lataanko sen käsin vai annanko ohjelman itsensä hakea omat päivityksensä?
Miten päivitys asennetaan? Loppukäyttäjien vai ylläpidon toimesta? Käsin vai automaattisesti? Onko siinä asennusohjelmaa? Poisto-ohjelmaa? Voiko päivityksen perua jos se aiheuttaa ongelmia?
Mistä näkee, että päivitys on asennettu?
Aika paljon selvitettävää. Ammattimaisesti hoidetuissa putiikeissa, joissa on tehtäviensä tasalla oleva ylläpito, kysymyksiin epäilemättä etsitään vastaukset ja päivityksen levittäminen firman koneisiin suunnitellaan hyvin ja toteutetaan huolellisesti.
Epäilen vaan, mahtavatko he tehdä samantasoisen operaation jokaisesta ohjelmasta. Jotkut ohjelmat kun vaan ovat tärkeämpiä kuin toiset ja aikaa ei riitä kaikkeen.
Ja entäs jos ylläpito ei koostu ammattilaisista, vaan sitä hoitaa joku oman toimen ohessa tai toimitusjohtajan näppylänaamainen veljenpoika koulupäivän jälkeen.
Tietysti jos kyseessä on kotikone, katsoo ylläpito joka aamu vessan peilikaapista takaisin.
Voisin arvata, että monesti ohjelmat vain päivitetään sormet ristissä ja toivotaan, että uusi versio toimii paremmin kuin vanha tai ei ainakaan riko mitään. Näissä tapauksissa sillä ei liene suurta väliä, tapahtuuko päivitys automaattisesti vai pitääkö käyttäjän klikata yhtä nappulaa.
Olennaista kai onkin vain se, mitä sitten tehdään jos päivitys rikkoi jotain.
Miten käyttäjä peruu päivityksen, etenkin jos käyttäjä ei edes tiennyt, että jotain päivityksiä on tehty?
Käyttäjällä pitäisi olla mahdollisuus nähdä loki koneessaan tapahtuneista päivityksistä ja samoin pitäisi olla mahdollista perua päivityksiä yksi kerrallaan niin kauan, että päästään toimivaan kokoonpanoon.
Oikeastaan kuulostaa siltä, että tämän pitäisi olla käyttöjärjestelmän tarjoama ominaisuus, jotain samanlaista kuin uuden Mac OS X:n Time Machine.
Mutta mitä tehdään sellaista odotellessa?
Nykyäänhän lähes jokainen softa osaa tarkistaa valmistajan sivuilta, onko siitä uudempaa versiota ja kysyä käyttäjältä, haluaako hän asentaa uuden version tai ainakin laukaista selaimen sivulle, josta uuden version voi ladata.
Teen päivätyönäni softaa, jossa ei kyseistä ominaisuutta vielä ole, mutta sen lisäämisestä on kyllä keskusteltu.
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että automaattinen päivitys olisi monesti paras ratkaisu. Ylläpidon pojilta vaaditaan paljon työtä, jos heidän pitää joka kerta kun uusi päivitys tulee jakoon, etsiä vastaus seuraaviin kysymyksiin:
Onko se tietoturvapäivitys vai uusia toimintoja tuova uusi versio? Jos se on tietoturvapäivitys, kuinka kriittinen se on? Tiedetäänkö, onko olemassa reikää hyödyntäviä haittaohjelmia?
Onko päivitys pakko tehdä vai voiko sitä lykätä? Toimiiko päivittämätön versio edelleen? Kuinka kauan?
Rikkooko päivitys jotain? Onko sillä epäyhteensopivuusongelmia muiden ohjelmien kanssa?
Onko päivityksen jo asentaneilla käyttäjillä ollut ongelmia? Missä ohjelman käyttäjät kokemuksistaan keskustelevat?
Miten päivitys ladataan? Lataanko sen käsin vai annanko ohjelman itsensä hakea omat päivityksensä?
Miten päivitys asennetaan? Loppukäyttäjien vai ylläpidon toimesta? Käsin vai automaattisesti? Onko siinä asennusohjelmaa? Poisto-ohjelmaa? Voiko päivityksen perua jos se aiheuttaa ongelmia?
Mistä näkee, että päivitys on asennettu?
Aika paljon selvitettävää. Ammattimaisesti hoidetuissa putiikeissa, joissa on tehtäviensä tasalla oleva ylläpito, kysymyksiin epäilemättä etsitään vastaukset ja päivityksen levittäminen firman koneisiin suunnitellaan hyvin ja toteutetaan huolellisesti.
Epäilen vaan, mahtavatko he tehdä samantasoisen operaation jokaisesta ohjelmasta. Jotkut ohjelmat kun vaan ovat tärkeämpiä kuin toiset ja aikaa ei riitä kaikkeen.
Ja entäs jos ylläpito ei koostu ammattilaisista, vaan sitä hoitaa joku oman toimen ohessa tai toimitusjohtajan näppylänaamainen veljenpoika koulupäivän jälkeen.
Tietysti jos kyseessä on kotikone, katsoo ylläpito joka aamu vessan peilikaapista takaisin.
Voisin arvata, että monesti ohjelmat vain päivitetään sormet ristissä ja toivotaan, että uusi versio toimii paremmin kuin vanha tai ei ainakaan riko mitään. Näissä tapauksissa sillä ei liene suurta väliä, tapahtuuko päivitys automaattisesti vai pitääkö käyttäjän klikata yhtä nappulaa.
Olennaista kai onkin vain se, mitä sitten tehdään jos päivitys rikkoi jotain.
Miten käyttäjä peruu päivityksen, etenkin jos käyttäjä ei edes tiennyt, että jotain päivityksiä on tehty?
Käyttäjällä pitäisi olla mahdollisuus nähdä loki koneessaan tapahtuneista päivityksistä ja samoin pitäisi olla mahdollista perua päivityksiä yksi kerrallaan niin kauan, että päästään toimivaan kokoonpanoon.
Oikeastaan kuulostaa siltä, että tämän pitäisi olla käyttöjärjestelmän tarjoama ominaisuus, jotain samanlaista kuin uuden Mac OS X:n Time Machine.
Mutta mitä tehdään sellaista odotellessa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)