Kuinka kahvi keitetään

Miten kahvi keitetään? Meillä on "perkolaattori"-tyyppinen kahvinkeitin, joka keitää oikein hyvää kahvia. Sellaiset tuntuvat olevan melko harvinaisia. Johtuisiko siitä, että kahvin keittämisessä on muutamia ylimääräisiä työvaiheita. Katsotaanpa.

Ensin keitin on pestävä. Tai siis minä en koskaan jaksa pestä keitintä kahvia juotuani, siksi minun kohdallani kahvinkeitto alkaa aina keittimen ja sen osien pesulla.

Kahvi on rasvainen juoma ja vanhan kahvin maku ei lähde pelkällä vedellä huuhtelemalla vaan pesussa pitää käyttää ihan astianpesuainetta.

Kuvassa näkyvät keittimen kaikki osat: kannu, kannun kansi, vesiputki ja kahvisäiliö ja sen kansi.

Seuraavaksi täytetään kannu kylmällä vedellä. Anna kylmän veden valua hetken täydellä paineella, jotta vesi on varmasti puhdasta ja kylmää.

Kannun sivussa on kätevä mitta-asteikko, josta näkee monenko kupin edestä vettä kannussa on.

Kahvin laadussa ei ole syytä kitsastella. Nykyään kaupoissa on jo jonkun verran valikoimaa eikä tarvitse valita costarican tai saludon välillä. Kannattaa kokeilla muitakin. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että laadusta kannattaa maksaa. Lisäksi kannattaa kokeilla myös tummempia paahtoja. Päinvastoin kuin luulisi, tumma paahto ei tarkoita kitkerämpää kahvia tai pahempaa närästystä. Itse asiassa aivan päinvastoin.

Keittimen kahvisäiliö on täytetty kahvijauheella.

Kahvisäiliö on peltinen purkki, jossa on pieniä reikiä, joiden läpi vesi valuu uutettuaan maun, värin ja muut hyvät aineet kahvijauheesta.

Kahvisäiliön päälle tulee reitetty kansi, joka huolehtii siitä, että vesi valuu tasaisesti joka puolelle kahvisäiliötä.

Seuraavaksi laitetaan vesiputki pystyyn kannun pohjalle.

Kannun pohjalla heti putken alapuolella on pieni sähköllä kuumeneva elementti, joka keittää yläpuolellaan olevan veden. Kiehuva vesi muodostaa kuplia ja kuplat nousevat putkea ylöspäin työntäen vettä edellään.

Asetetaan kahvisäiliö vesiputkessa olevan jousen varaan.

Kun kuplat työntävät vettä putkea ylös, se lopulta purkautuu putken päästä ja leviää kahvisäiliön kannelle, valuu reikien läpi kahvijauheen sekaan ja säiliön pohjareikien läpi kannun pohjalle.

Kannun kansi lukittuu paikalleen ja pitää huolen, ettei kiehuvaa vettä roisku ympäriinsä.

Alkutilanne on siis se, että kannussa on pelkkää kylmää vettä. Vesi alkaa kiertää putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas ja sitten taas putkea ylös ja kahvisäiliön kautta takaisin alas. Vesi kulkee jatkuvasti ja useaan kertaan kahvijauheen läpi uuttaen itseensä makua. Melkeinpä luulisin, että tämä prosessi ottaa kahvista tehokkaammin maun talteen kuin tavallinen kahvinkeitin, jossa vesi kulkee vain kerran suodatinpaperin päällä makaavan kahvijauheen läpi.

Hiljalleen kannussa oleva vesi muuttuu vahvemmaksi ja vahvemmaksi kahviksi ja myös sen lämpötila nousee koko ajan.

Kun kannussa olevan nesteen lämpötila alkaa lähestyä 100 asetetta, keitin katkaisee virran putken alapäässä olevasta kuumennuselementistä ja kääntää päälle pohjassa olevan heikkotehoisemman elementin, jonka tehtävät on vain pitää kahvi kuumana. Kannun kylkeen syttyy valo merkiksi siitä, että kahvi on valmista.

Ja sitten ei muuta kuin kahville!