EU ja Galileo

Tämän päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tuskaillaan EU-maiden eripuraisuutta ja lyhytnäköisyyttä Galileo-projektin rahoituksen järjesteämiseksi. Galileohan on EU:n epätoivoinen yritys rakentaa amerikkalaisten GPS:ää vastaava järjestelmä. Yksi järjestelmän satelliiteista on jo laukaistu vuonna 2005.

Kun Nokia osti juuri yhden yrityksen 5.7 miljardilla, koko EU ei saa kasaan paria miljardia.

Päätoimittaja lohkaisee aika hyvin:

Jos Galileo Galilei olisi tarvinnut kaukoputken kehittämiseen eurooppalaisten päättäjien yhteistä apua, työ olisi taatusti vieläkin kesken intressiristiriitojen vuoksi.

Kokonaan toinen asiahan sitten on, onko koko hankkeessa ylipäätään mitään järkeä. Miksi kukaan valmistaisi Galileoa käyttäviä paikannuslaitteita kun GPS toimii ihan hyvin? GPS-paikantimia saa nykyään pikkurahalla ja sellainen alkaa löytymään jo puhelimistakin. 3 vuoden kuluttua se on varmasti jo kännyköiden vakiovaruste, aivan kuten datayhteys ja weppiselain ja kamera ovat nykyään.

Tietysti kilpailun lisääntyminen on hyvä asia, koska se yleensä ajaa hintoja alas, mutta käykö niin tässä tapauksessa? Eikö GPS-järjestelmän käyttäminen ole ilmaista? Jos ilmaisen järjestelmän rinnalle tehdään toinen ilmainen, miksi siirtyä järjestelmästä toiseen?

Galileon pitäisi ilmeisesti houkutella käyttäjiä paremmalla laadulla, paikan pystyy määrittämään metrin tarkkuudella. Mikä mahtaa olla GPS:n tarkkuus? Ilmeisesti se on kuitenkin jokapäiväisiin sovelluksiin riittävä.

Näin ruohonjuuritasolta asiaa katsoen Galileo-järjestelmässä ei ole mitään järkeä. Ehkä juuri siitä syystä EU:lla oli niin suuria vaikeuksia löytää yrityskumppaneita kantamaa suurin osa järjestelmän rahoituksesta.