perjantaina, heinäkuuta 14, 2006

Kahvinjuontia

Olen viimeisen muutaman kuukauden aikana totutellut juomaan kahvia.

Olen viimeksi juonut kahvia ihan pienenä, varmaan alle 10-vuotiaana. Mummon ja mamman luona kyläillessä sain aina pullakahvia, eli pullaa murrettiin ja soossattiin kahvin joukkoon. Kerran sitten kävi niin, että pullakahvia juotuani sain hirveitä vatsakipuja ja taisin jotenkin pienessä päässäni kuvitella, että ne johtuivat kahvista.

Olen kyllä juonut kahvia jonkun kerran sen jälkeenkin, mutta aina se on maistunut pahalle, erityisesti jos sen on joutunut juomaan mustana ja aina siitä on tullut jotain pieniä vatsaoireita.

Teetä on sitten juotu senkin edestä. Viime aikoina tee on ruvennut kyllästyttämään. On tullut jo kokeiltua kaikkia teelaatuja, joita normaalit ruokakaupat valikoimissaan pitävät. Moneen kertaan.

Vaimo rupesi ostamaan tummapaahtoista Presidentti-kahvia ja juomaan sitä kauramaidon tai -kerman kera (meillä kun on molemmilla laktoosi-intoleranssi.) Maistoin sitä ja yllätyin. Olipa hyvää! Ei yhtään kitkerää ja hapanta niin kuin kahvi aina Suomessa on.

Olen oppinut huomaamaan, että kahvia on monenlaista ja monenlaatuista, ihan niin kuin teetäkin. On pahaa ja kitkerää ja on hyvää ja pehmeää. Tuntuisi siltä, että tummapaahtoiset laadut ovat paremman makuisia.

Toistaiseksi kokeiltu on seuraavia:

Presidentti: Kohtalaista, hieman laimeaa, ei kuitenkaan mitään huoltoaseman kahvia.

Presidentti, tumma paahto: erinomaista, pehmeää, erikoinen maku, jota en osaa oikein kuvailla.

Suklaakahvi: erinomaista, suklaanmakuinen, muttei liian.

Etiopialainen: parasta mitä olen juonut! Aivan ehdottomasti. Pehmeää, suorastaan suuta hyväilee.

Kolumbialainen: erinomaista, mutta vahvempi maku kuin etiopialaisessa. Ehkä vähän liian vahva mun makuun.

Pikkuhiljaa kahvia on sitten maisteltu enemmänkin. Nyt saatetaan keittää jo kahdetkin kahvit päivässä.

Meillä ei ole perinteistä kahvinkeitintä. Meillä on semmoinen pannu, joka täytetään vedellä ja jonka yläosassa olevaan reikäiseen kuppiin ladataan kahvijauhe. Vesi ilmeisesti jotenkin kulkee ylös pannun sisällä olevaa putkea pitkin. Muistaakseni ostopakkauksessa luki "percolator" tai jotain sellaista (siitä on jo monta vuotta kun vaimo osti keittimen.)

Miksiköhän en ole nähnyt samanlaisia keittimiä muualla? Onkohan perkolaattorin käyttö hankalampaa kuin tavallisen kahvinkeittimen? Tuleeko sillä parempaa kahvia? Onko perkolaattori ympäristöystävällisempi? (Siinä ei käytetä suodatinpusseja.)

Ennen join Coca-Colaa tai Pepsiä kun väsytti ja halusin piristystä. Nyt olen huomannut, että pieni kuppi kahvia piristää paljon enemmän. Itse asiassa jo pelkkä kahvin tuoksu saa unet karisemaan silmistä.

Ei kommentteja: